Näytetään tekstit, joissa on tunniste onnellisuus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste onnellisuus. Näytä kaikki tekstit

lauantai 2. kesäkuuta 2018

LOMATUNNELMISSA


Kesälomaani on viikko takana ja vielä pari viikkoa edessä. Kulunut viikko on tuntunut tosi pitkältä mutta toisaalta aika on kyllä myös viilettänyt, kun on ollut kivaa.

 Viikon aikana olen muun muuassa...

...käynyt kolmessa kaupungissa.

...syönyt montamonituista jäätelöä, niin tuutteja kuin tikkujakin. Tällä hetkellä vahva ehdokas kesän ykkösjätskiksi on Omar -jäätelötikku!

...katsonut lukuisia jaksoja Gilmoren tyttöjä. Ja 13 syytä sarjan kakkoskausi on myös viimeistä jaksoa myöten tuijoteltu.


...ollut huomattavan vähän tietokoneella arkeen verrattuna. Myös joutavanpäiväinen fb:n selaaminen sai lopun kun poistin sovelluksen kännykästä. Mahdollisimman paljon mahdollisimman somevapaata aikaa minun kesääni kiitooos!

...käynyt nepalilaisessa ravintolassa ja todennut jälleen kerran että nepalilainen ruoka on vaan ihan törkeän hyvää!

...startannut kesän juoksulenkit. Tavoitteena olisi harjoittaa juoksukestävyyttä vähän pidemmillä matkoilla, mikä onkin minulle hyvä haaste, koska pisin tähän asti juoksemani lenkki on ollut varmaan noin 5 km. Onnistuiskohan kymppi kesän lopulla?

...nauttinut auringosta olemalla mahdollisimman paljon ulkosalla.

...pyörinyt kirppareilla ja kaupoilla melko paljon. Olen kuitenkin ollut mahdottoman tyytyväinen siihen, etten ole tästä huolimatta ostanut oikein mitään.

...viettänyt hotelliloman puolison kanssa ja yökyläviikonlopun pikkusiskon kanssa.

Viikkooni on siis mahtunut aivan ihana kattaus sekä joutenoloa, että aktiivisempaa lomailua. En voi uskoa, miten paljon viikossa oikeastaan kerkeääkään tekemään, kun ei tarvitse miettiä töitä ja opiskelua. Ja miten käsittämättömän ihanaa on, että lomaa on jäljellä vielä pari viikkoa!

Tänään myös koululaisilla on alkaneet kesälomat ja ylioppilaat ovat saaneet lakit päähänsä. Minua kyllä vähän harmittaa se, etten tänä vuonna päässyt kuulemaan enkä laulamaan suvivirttä kesän aloitukseksi. Se jos mikä on takuu varma kesän alkamisen merkki. Samoin kuin se hitusen sulahtanut jäätelötuutti, jonka sai aina todistustenjaon yhteydessä.

Voi tätä nostalgiaa, jonka todistustenjakopäivä minussa aina nostaa pintaan. Jo neljä vuotta kulunut omista ylppäreistänikin. Taidanpa lähteä ostamaan sen kesänaloitustuutin ihan itse itselleni. Ehkä lurittelen matkalla myös suvivirren linnut taustalaulajinani.

On se elämä vaan niin hyvää just nyt.

sunnuntai 25. maaliskuuta 2018

5 x VINKIT KEVÄISEEN TUNNELMAAN



Ulkona pyryttää ja tuuli on ollut viime päivinä ihan jäätävän kylmä. Kuulen lähes päivittäin kanssakulkijoilta valitteluita siitä, miten kevät ei tule koskaan ja talvi senkun jatkuu, miten ikävää on kun on kylmää ja tulispa jo lämmin ja kesä ja loma ja ja ja.

Kuten tiedätte mikäli olette juttujani seurailleet, minä pidän talvesta. Pidän kuitenkin myös keväästä, kesästä ja syksystä. Kaiken kaikkiaan olen kyllä huomannut, ettei ulkona vallitsevalla säätilalla ole loppujen lopuksi kovin suurta merkitystä, koska pystyn luomaan itselleni ihanan keväisen kuplivan fiiliksen myös keskelle lumimyrskyä.

Täsmävinkkejäni kevätfiiliksen luomiseen ovat:

1. Leikkokukat - onko parempaa tapaa tuoda kevät sisään, kuin värikkäät kukat piristämässä kahvihetkiä? Tulppaanit ovat yksiä suosikkileikkokukistani, koska ne kestävät suhteellisen pitkään ja niitä saa monissa ihanissa väreissä.

 2. Leipominen - en edes oikein tiedä, miksi leipominen synnyttää minussa keväisiä tuntemuksia. Mutta se on varmaa, ettei leivonnaisia voita mikään, joten kulhot ja kapustat esiin!

3. Vaaleat vaatteet - näinkin helppoa se voi olla. Keväiseltä tuntuu jo se, kun pukee ylleen valkoisen villapaidan. Tai jotain vaaleanpunaista (ei tapahdu kohdallani tosin kovin usein) tai keltaista. Hulmuavat helmat ovat myös helppo niksi kevättunnelman luomiseen!

4. Jazz musiikki - sen jälkeen kun kävin elokuvissa katsomassa La La Land -elokuvan, minulle aukeni ihan uudella tavalla jazz -musiikin maailma. Kyseisen filmin soundtrack on ihan täydellistä musiikkia sielulle ja mielelle ja saa myös jalat vipattamaan. Jazzin mukaan tanssiminen ja fiilistely pitkin asuntoa on aivan parhautta ja luo aivan mahtavan fiiliksen.

5. Siivoaminen  - kyllä se niin on, että kevät tulee myös puhdistamalla ja karsimalla. Selkeys, minimaalisuus ja siisteys luovat ainakin omalla kohdallani seesteistä tyyneyttä, mikä rinnastuu ehdottomasti kevääseen. Erityisesti luuttuaminen ja ikkunoiden pesu luovat oikeanlaista kevät tunnelmaa!

Siinäpä olivat minun tämän hetken viisi vinkkiäni keväiseen mieleen, oli sää mikä hyvänsä! Onko teillä jotain erityistä niksiä, jolla saatte aivot ihanasti kevät tunnelmiin? :)

sunnuntai 4. maaliskuuta 2018

ONNEA ON...


 ... kun luulee edessä olevan hillittömän pitkä päivä alkaen kello kahdeksan tentillä ja jatkuen aina iltayhdeksään sakka, kunnes tajuat että ehei aikataulumuutoksista johtuen puolet päivän luento-ohjelmasta onkin peruttu ja yhtäkkiä päivään, jonka piti olla aivan kammottavan pitkä ja raskas, onkin ilmestynyt 6 tuntia silkkaa vapaa-aikaa. (!)

... suunnitella tulevaisuuden mahdollisia matkoja ja lueskella matkablogeista vinkkejä erinäisiin roadtrippeihin, vaellusreissuihin ja sen sellaisiin. Matkakuume tekee jälleen erittäin vahvasti tuloaan.

... muistaa yllättäen, että jääkaapissa on vielä jäljellä muutama päivä sitten tehtyä omenapiirakkaa, jonka olemassaolon oli unohtanut pariksi päiväksi. Mumsmums, onko parempaa kuin omppupiirakka oijoi!

... vaniljamaito, joka maistuu sulaneelta vaniljajäätelöltä. Ja sen omenapiirakan kanssa aika passeli muutes!

... tentaattori, joka tarkistaa sähköiset tentit noin tunnin sisällä tentin lähettämisestä. Kyllä se mieltä virkistää saada heti tietää, jos tentti on ollut nappisuoritus!

... aurinko. Oi aurinko, et kaipaa muita selittelyjä.

... tuulettaa villavaatteita parvekkeella. Oikeesti, onkohan minussa jotain vialla kun saan jotain outoa riemua tällaisista pienistä askareista :D Mutta tulleehan niistä vaan raikkaita ja ihania tuolla pakkasessa!

... Gilmoren tytöt ja kahvi. Lyömätön parivaljakko.

tiistai 20. helmikuuta 2018

TAMMI-HELMIKUUN PARHAAT

Pitkästä aikaa blogin äärellä! Olen tietoisesti yrittänyt elellä taas vähän vähemmällä somen seuraamisella, minkä vuoksi myös tämä oma blogi on jäänyt hetkeksi vähän heitteille. Kaikki se aika pois kameran ja tietokoneen parista on kuitenkin tuottanut runsaasti ihania hetkiä rakkaiden ihmisten kanssa ja myös opinnot ja työjutut ovat edenneet mukavasti: elämä siis rullaa ja mieli on virkeä ja onnellinen näin helmikuun loppupuolella! :)

Ajattelin kuitenkin kääntää katseen vielä menneisiin viikkoisin ja muistella parhaita juttuja tammi- ja helmikuulta. 


♥ Minun synttärit tammikuussa. 23-vuotiaana olo on mainio! Parasta synttäreissäni oli se, että niitä sai viettää monta monituista päivää muahah. Poikaystäväni oli järjestänyt minulle ihanan synttäri-illallisen syntymäpäivääni edeltävänä iltana, joten juhlistaminen alkoi jo silloin. Perheeni kanssa puolestaan juhlittiin viikko varsinaisten syntymäpäivieni jälkeen. Ja kyllä kakku maittoi!

♥ Talvipäivien retket. Tammi-helmikuussa parasta on se, kun päivät valostuvat, aurinko näyttäytyy yhä useammin ja pakkanen paukkuu. Pakkasretkien tunnelmaa on vaikea sanoin kuvailla! Poskia nipistelee ja kahvi on kuumaa ja herkullista, eikä kohmeiset sormetkaan haittaa mitään. Myös laskiaisen pulkkamäkiretki oli ihan huippu!



♥ Ystävänpäivä. Ja ystävänpäivänä nautitut Arnoldsin herkkusydänmunkit uh! Pitkästä aikaa vietimme ystävänpäivää poikaystäväni kanssa ihan kahdestaan. Useina vuosina ystävänpäivä on jotenkin vaan hujahtanut ohi ja ollaan usein oltu eri kaupungeissa juuri tänä hattaraisena rakkauspäivänä. Tämä vuosi olikin sitten piristävä poikkeus ja sai söpöillä oikein kunnolla hehe.

♥ Pikkuveljen vanhojentanssit. Voin kertoa, että kylläpä ylpeää isosiskoa itketti! Milloin minun pikkuisesta velipojastani on tullut noin iso?! Ihanat tanssit oli, paljon kauniita tyttöjä ja kommeita poikia. Siinä valsseja ja tangoja katsellessa tuli kyllä myös muistoja mieleen, omista tansseista on jo viisi(kö?) vuotta, huh, niin se aika rientää.

♥ Opintojen edistyminen. Pitkästä aikaa tuntuu siltä, että kouluhommat etenee! Valmistuin yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi tammikuussa, maisterivaiheen kurssien opintopisteitä rapsahtelee rekisteriin kun saa vihdoin syksyltä rästiin jääneitä kirjatenttejä suoritettua ja graduseminaariinkin menin, vaikka olin kuvitellut sen olevan edessä vasta vuoden päästä. Hups, näin tässä kuitenkin kävi. 

♥ Vaihtojutut. Olen aina haaveillut vaihtoon lähdöstä ja päätin lukiossa aikovani toteuttaa unelmani yliopistoaikana. Joten tässä sitä vihdoin ollaan, askelta lähempänä suunnitelman toteutumista: motivaatiokirjeen kanssa tunteja tuskailtu, hakupaperit lähetetty ja nyt vaan jännätään kuinka käy.


perjantai 5. tammikuuta 2018

UUSIA ALKUJA


Olen aina teoriassa pitänyt uusista aluista, mutta todellisuudessa uusia alkuja kohdatessani olen ollut usein myös hyvin ahdistunut.

Suuret uudet alut kuten muutot paikkakunnalta toiselle, opiskelujen aloittaminen täysin uudessa kaupungissa ja oppilaitoksessa ja uuden työpaikan saaminen ovat usein olleet jännittäviä ja hyvin stressaavia minulle. En ole aina osannut nauttia niistä, koska alkuja ovat varjostaneet menetyksen tunteet. Uuden vaiheen alkaessa entinen on päättynyt, ja olen tuntenut siitä usein haikeutta ja surua.

Pienemmistä uusista aluista olen kuitenkin aina nauttinut suuresti. Jokainen tammikuu ja syksyllä uuden lukuvuoden starttaaminen ovat minulle sopivia uusia alkuja, jolloin olen täynnä energiaa ja intoa. Silloin kaikki tuntuu innostavalta. Romantisoin mielessäni luennoilla istumisen ja muistiinpanojen rustaamisen kauniisiin vihkoihin. Haaveilen kahvilassa istumisesta ja kirjoittamisesta, inspiraaton virrasta. Jaksan taas liikkua, joogaan, venyttelen ja lenkkeilen. Myös talviurheilu innostaa vuoden alussa aivan uudella tavalla ja kaivan esiin niin sukset kuin luistimetkin.

Vuoden alussa haluan myös aina laittaa kotia kivemmaksi. Siivoan, järjestelen ja yritän hankkiutua eroon turhasta roinasta, vaikka olenkin siinä huono. Tuntuu että siivoamalla kämpän siivoan samalla päätäni. Karsin turhat ajatukset ja heitän ne romukoppaan.

En koskaan tee uudenvuodenlupauksia, mutta tavallaan päätän usein tammikuun startattua hiljaa mielessäni tekeväni tänä vuonna taas jotain vähän eri tavalla tai paremmin kuin menneenä vuotena. Tänä vuonna haluaisin raivata kalenteristani enemmän tilaa itseni toteuttamiselle. Haluaisin kirjoittaa enemmän, soittaa kitaraa enemmän ja opetella miksaamaan paremmin. Haluaisin oppia valmistamaan uusia kasvisruokalajeja ja stressata vähemmän. Haluaisin hymyillä leveämmin, olla kaikille kiltti ja avoin, oppia entistä lempeämmäksi itseä ja muita kohtaan. Haluaisin mieleni täyttyvän onnellisista jutuista ja ikävien asioiden leijailevan korvista ulos samalla vauhdilla kuin ne mieleeni putkahtivatkin.

Elän vielä vähän lomameiningeissä. Tällä hetkellä uusi vuosi näyttää tosi valoisalta ja kevyeltä, mutta olen toisaalta saanut juuri lomailla melkein kaksi viikkoa. Huomenna paluu arkeen koittaa, on loppiainen ja ensimmäinen työpäiväni loman jälkeen. Toivottavasti saan pidettyä lipun korkealla ja stressin kaukana. Sitä toivon myös ihan jokaiselle teille siellä ruudun takana! Pitäkää mieli avoinna ja antakaa onnen tehdä pesä sisällenne<3

maanantai 16. lokakuuta 2017

KAIKESSA RAUHASSA


Hei. Mitä kuuluu?

Onko olo rauhaisa vai vipattavatko levottomat jalat?

Onko syystuuli sotkenut hiukset harakanpesäksi ja puhaltanut poskiin punan? Ovatko puut huojuneet ja aurinko paistanut keltaisen, oranssin ja vihreän lehvistön läpi? Vai onko sade piiskannut maata ja loiskunut lätäköinä? Vai oletko edes ehtinyt vilkaista ulos ikkunasta tai hipsiä pihamaalla aistimassa säätä?

Onko ollut kiire? Oletko ehkä puskenut eteenpäin töissä tai koulutiellä? Onko nurkissa pölymakkaroita, keittiönpöytä muruarmeijan peitossa ja tiskit tiskaamatta? Mites ne pyykit ja entäs se juoksulenkki? Onko to-do -listalla miljoona ja yksi tekemätöntä juttua?

Mitä jos unohtaisit sen kaiken. Mitä jos istuisit lattialle, sulkisit silmät ja hengittelisit sisään ja ulos. Mitä jos antaisit ajatusten lopettaa alituisen mollaamisen, kun pitäis ja pitäis ja pitäis. Mitä jos tunnustelisit oloasi, kuuntelisit ikkunassa surisevaa kärpästä. Mitäpä jos antaisit valon tanssia iholla, hymyilisit onnea sisimpääsi.


Mitä jos oltaisiin ihan vaan tässä hetkessä? Ei vatvottaisi ikäviä juttuja eikä mietittäisi tulevaa. Mitä jos katseltaisiin ympärillemme avoimin silmin, valmiina vastaanottamaan kaikki hyvä ja kaunis, mitä nykyhetki haluaa meille tarjota. Mitäpä jos oltaisiin hetki yhtä kaiken olevaisen kanssa, oltaisiin hetki yhdessä, tunnettaisiin syvemmin ja oltaisiin enemmän.

Mitä jos oltaisiin hetki ihan kaikessa rauhassa?

tiistai 26. syyskuuta 2017

ARJEN ONNELLISUUS


Olen viime aikoina lukenut useammankin blogitekstin siitä, kuinka tärkeää on nähdä hyvää jokaisessa päivässä ja ymmärtää, kuinka elämä itsessään juuri näin on riittävän hyvää. Viime päivinä olen keskittynyt näihin ajatuksiin ja tuntenut syvää, hiljaista onnea, jota ei ole ollut tarve ikuistaa kameralla tai kuuluttaa koko maailmalle.

Se on sitä sellaista onnea, jonka tuntee aamukävelyllä sumuisilla metsäpoluilla tai koirakaverin kosteaa turkkia silittäessä.

Onnea, joka oikein tihkuu metsäretkellä nautituista eväistä ja syysauringosta, joka hellii ihoa.

Se on vankkaa luottoa elämään ja siihen, että kaikki menee niinkuin kuuluukin mennä. 
 
Se on ymmärrys, että avain onneen ei ole materiassa tai tulevaisuuteen tai milloin minkäkin perään haikailussa: onni on itsestä kiinni.


Tänä aamuna heräsin uuteen päivään. Hengitin syvään, loikoilin sängyssä peiton alla, kipristin nenää jota viileä huoneilma kutitteli. En jaksanut heti nousta vaan kun nousin, söin aamupalan, venyttelin vähän ja kipaisin aamukävelylle koiruuden kanssa. Ihan tavallista arkea, ja kuinka minä siitä nautinkaan. 

Uskon vakaasti, että jokainen voi löytää onnellisuuden ihan kaikista päivistä, olivatpa ne arki tai juhlapäiviä, viikonloppuja tai loma-aikoja. Onnellisuus, tyytyväisyys ja kiitollisuus kun eivät seuraa almanakkaa. Jos elää arkeaan odottaen aina seuraavaa viikonloppua tai lomaa, ei voi olla kovin läsnä tässä hetkessä. Silloin myös niin monet asiat vilahtaa ohi silmien ja korvien, päivät sen kun viilettävät ohi ja kaikki ne potentiaaliset onnen hetket jäävät huomioimatta.  


Myöhemmin tänään aion opiskella, joogata ja lukea Sudenkorento -romaanin loppuun. Mutta aivan ensimmäiseksi keitän kahvia, sitä aivan tavallista Juhla mokkaa, ilman sen kummempia kommervenkkejä. Saatan myös istua sohvalla ja katsella ulos ikkunasta, tai ehkä vilkaisen mitä tv:stä tulee. Tässä hetkessä on hyvä olla, eikä siitä puutu mitään.

Läsnäoloa kaikkien tiistaihin!

tiistai 5. syyskuuta 2017

HYGGE - HYVÄN ELÄMÄN KIRJA


Olen aina pitänyt erilaisia elämäntapaoppaita varsin viihdyttävinä. Siispä ei liene ihme, että pidän kovasti myös Hyggestä, joka tarjoaa kaikkea sitä mitä kyseiseen kategoriaan kuuluvalta kirjalta voi kaivata.

"Hyggeä on selitetty läheisyyden luomisen taiteeksi, sielun viihtyisyydeksi, rauhoittavista asioista nauttimiseksi ja kaikeksi näiden väliltä. Oma suosikkini on kupillinen kaakaota kynttilänvalossa."

Näin hyggeä kuvaillaan kirjan takakannessa, ja kun sukeltaa opuksen sivuille, saa tietää hyggestä vielä paljon perusteellisemmin. Hygge syntyy kynttilöistä, rakkaista ihmisistä, hyvistä kirjoista ja herkullisesta ruoasta ja juomasta. Suoraan sanottua hygge on juuri sitä, jota haluan elämääni aina vain lisää ja josta nautin enemmän kuin mistään muusta.
Hyggen on kirjoittanut Meik Wiking, The Happiness Research Instituten johtaja, joka on tehnyt onnellisuustutkimusta pitkän kaavan mukaan. Hyggeä lukiessani en voinut olla miettimättä, että onnellisuustutkijan työn täytyy olla metkaa. Mikä voisi olla sen mukavampaa, kuin selvittää, mikä tekee ihmiset onnelliseksi?

Kuten voi päätellä, kirjan mukaan hygge on yksi selkeimmistä onnellisuuteen vaikuttavista tekijöistä, ja etenkin tanskalaiset tuntuvat osaavan hyggeilyn salat varsin hyvin: onhan Tanska sentään ollut kärkimaita lukuisissa onnellisuustutkimuksissa vuosien varrella.

Wikingin teoksen ansiosta myös me muualla kuin Tanskassa asuvat saamme nyt vinkkejä siihen, kuinka tuoda elämäämme vähän enemmän hyggeä. Kirja neuvoo hygge-hätäpakkauksen tekemisessä ja kertoo täsmävinkkejä siihen, kuinka kunakin kuukautena voi hyggeillä. Kirja sisältää myös paljon hauskaa nippelitietoa onnellisuudesta, herkullisen kuuloisia ruokaohjeita ja vinkkejä hyggempään kotiin.

Niin ja tämän kaiken lisäksi Hyggessä on ihanat kuvat, joita katsellessa sielu lepää! Teos on myös aivan täydellisen kokoinen napattavaksi laukkuun mukaan vaikkapa matkalukemiseksi. Näin syksyn pimeneviin iltoihin Hygge on täydellinen valinta!

maanantai 17. heinäkuuta 2017

ILOSAARIROCK 2017

 

Olen ollut varsin monena vuotena Ilosaarirockissa vapaaehtoistöissä. Useimmiten niin, että työpäivät ovat ajoittuneet joko ennen tai jälkeen rokin, joten itse festaripäivistä on ehtinyt nauttia täysin siemauksin. Viime vuosi oli minulle sen sijaan välivuosi koko rokista: esiintyjissä ei ollut juuri mitään sellaista bändiä tai artistia, jota en olisi jo ennestään nähnyt tai jonka olisin jotekin palavasti halunnut nähdä. Niin jäi koko festarit väliin.

Tänä vuonna hinku kotifestareille rokkailemaan olikin sitten varsin suuri välivuoden takia! Päätin olla hakematta vapaaehtoiseksi, koska arvelin aikataulujen sumplimisen menevän liian hankalaksi töitteni vuoksi. Päädyimme poikaystäväni kanssa ostamaan liput vain perjantaille, koska muiden päivien kattaus ei vaikuttanut niin mielenkiintoiselta, emmekä halunneet maksaa festareista täyttä hintaa. 

Ja perjantai oli kyllä oivallinen valinta! Kävimme katsomassa monta keikkaa, joista erityisen mainioita olivat Poets of the Fall, Mew ja Imagine Dragons, joka oli illan pääesiintyjä. Illan päätteeksi ääni oli käheänä ja jalat turtana kaikesta seisomisesta, mutta oli hienoa saada kuulua taas iloiseen festarikansaan. 

Parasta keikoilla käymisessä on se mieletön elossaolemisentunne, minkä livemusiikista ja yhteishengestä parhaillaan saa. Silloin tuntuu kuin minkään maailman huolia ja murheita ei olisi olemassakaan, on vain liikettä, yhteenkuulumista ja ääntä, joka saa sydämen hakkaamaan niin, että tuntuu kuin musiikki virtaisi suonissa. Se on niin hieno tunne, että en voi ymmärtää ihmisiä, jotka viettävät festarinsa mieluummin alkoholia kitaten ja leirinnässä rymyten, kuin keikoilla fiilistellen. 

Vaikka ilta venyi pikkutunneille saakka ja seuraava päivä meni sängynpohjalla koomatessa, kaikki oli jälleen kerran sen arvoista. Lauantaina en tosiaankaan olisi enää jaksanut lähteä rokkailemaan, joten oli hyvä, ettei lippuja muille päiville ollutkaan. Perjantai jäi kuitenkin mieleeni onnentäyteisenä iltana. Iltana, jolloin olin enemmän elossa kuin pitkään aikaan.

Ilosaaressa paistaa aina aurinko: niin kirjaimellisesti kuin kuvainnollisestikin

perjantai 14. heinäkuuta 2017

SUUNNITELMIA LOPPUKESÄLLE

Vaikka minulla ei olekaan enää kesälomaa jäljellä, se ei tarkoita ettenkö voisi nauttia kesäjutuista työn ja opiskelujen ohessa. Täyspäiväinen opiskelu jatkuu vasta syyskuun alussa, joten vielähän tässä on puolitoista kuukautta aikaa nauttia elämästä ilman aamusta-iltaan-kalenteri-täpösentäynnä -päiviä. Tajuttuani jälleen ilokseni kuinka paljon kesää on vielä jäljellä, aloin miettiä asioita, joita haluaisin vielä näinä pitkinä valoisina päivinä tehdä. Suunnitelmissa ainakin seuraavaa:


Ilosaarirock. Suomen ykkösfestarit! Paitsi että ne ovat minulle kotifestarit, ovat ne muutoinkin parhaiten järjestetyt festarit, joilla olen käynyt. Tänä vuonna menen fiilistelemään bändejä vain yhdeksi päiväksi (TÄNÄÄN!) ja odotan jo innolla etenkin Poets of the Fallin, Mewin ja Imagine Dragonsin keikkoja. Vähän harmittaa että lauantaina/sunnuntaina esiintyvät Ultra Bra, Pixies ja Mø jäävät tällä erää näkemättä, mutta uskon tämän päivän kattauksen korvaavan menetyksen :)

Turistipäivä kotikaupungissa. Tähän kuuluu ehdottomasti kaikkien somien pikkuputiikkien kiertelyä, jätskiä torilla tai satamassa, päiväkahvit jollain söpöllä pikkuterassilla tai piknikinomaisesti puistossa... Lisäksi voisi vierailla pitkästä aikaa jossakin kaupungin museoista!

Mikkelin asuntomessut. En ole koskaan käynyt asuntomessuilla, vaikka hirmuisesti on jo jonkin aikaa kiinnostanut semmoisilla vierailu! Tänä vuonna ajattelin, että jos suinkin työajat antavat myöten, voisin lähteä päiväretkelle Mikkeliin. Mikäs sen ihanampaa kesätekemistä kuin fiilistellä kauniita asuntoja ja hakea inspiraatiota oman kämpän sisustukseen!

Lukea mahdollisimman paljon oman kirjahyllyn toistaiseksi lukemattomiksi jääneitä romaaneja. Olen ahkera ostamaan kirjoja ja taitava tekemään huimanhyviä kirjalöytöjä kirppareilta. Tämän vuoksi hyllyyni on kertynyt yksi jos toinenkin kiinnostava kirja, joita en kuitenkaan ole vielä toistaiseksi ehtinyt lukea. Tulevina sadepäivinä haluan hautautua näihin kirjoihin (sen minkä koulukirjojen pänttäämiseltä ehdin)!

Retkeily. Haluan käydä mahdollisimman monesti retkellä. Lähellä, kaukana, metsässä, rannassa, missä tahansa. Kunhan on hyvät eväät ja iloinen mieli!


Veneily. Joka kesä pitää päästä ainakin parille veneretkelle saareen. Mukaan kahvit termarissa ja jotain hyvää pientä syötävää: ah ja täydellinen kesäpäivä on siinä!

Yksi mökkipäivä. En ole koskaan ollut ahkera mökkeilijä, eikä perheelläni ole koskaan ollut kesämökkiä, koska kukaan meistä ei oikein välitä mökkeilynkonseptista. Kivempaa on aina ollut telttailla, matkustaa asuntoautolla tai jotain muuta vastaavaa. Toisaalta yksi mökkipäivä kesässä on ihan tunnelmallinen juttu (ainaisista itikoista huolimatta) ja tänä vuonna haluaisin toteuttaa mökkipäivän poikaystäväni kanssa hänen perheensä mökillä. Saunomista, järvessä uintia, hyvää ruokaa... Sounds good!


Mansikoiden syönti. Yhdet kotimaiset mansikat olen jo raskinut ostaa ja voi veljet miten makeita ja täydellisiä ne olivat! Lisäksi syynäsin rasian ennen ostoa niin tarkkaan, ettei siinä ollut yhtä ainutta huonoa yksilöä :D

Jalkapalloilu, frisbeegolffaus, puistojumpat. Kesällä on ihanaa liikkua ulkona, joten aina kun intoa vaan riittää, haluan sporttailla ulkona. Yksin, yhdessä, kaikki käy!


Siinäpä muutamia suunnitelmia loppukesälle! Onko teillä jotain, mitä ehdottomasti haluaisitte vielä ehtiä tekemään tänä kesänä? Kamala, kuulostaa ihan siltä kuin kesä olisi jo jotenkin loppumaisillaan, mutta eihän se niin ole. Vielä on kesää jäljellä, hurraa!  

maanantai 3. heinäkuuta 2017

HITAIDEN AAMUJEN NAUTINTO



Hitaat aamut ovat luksusta.

Kukapa niistä ei tykkäisi. Tai no, ihmisillä on kyllä joskus aika outoja mieltymyksiä, joten mistäs tuon tietää. Mutta minä niin pidän hitaudesta aamulla.

Parasta on heräily kaikessa rauhassa, mieluiten lisääntyvään auringonvaloon, ei korvanjuuressa kilkattavaan herätyskelloon. Siinä köllötellessä voi olla vain, mietiskellä alkavaa päivää tai muistella juuri näkemäänsä unta. Ei kiirettä, ei huolia.

Entäs pitkä ja hidas aamupala sitten. Kun on saanut kammetuksi itsensä sängynpohjalta, voi tassutella unisin jaloin keittiöön (joka valitettavasti näin kesäisin on kuin sauna aamuauringon vuoksi, mutta ei anneta sen häiritä), keitellä kahvit ja kattaa kauniit astiat pöytään. Kun kasvot on sitten huuhdeltu kylmällä vedellä unihiekan karkottamiseksi, voi istahtaa kahvintuoksuiseen aamupalapöytään.

Monet tykkäävät puuhata samalla jotain syödessään aamupalaa, vähintäänkin selata puhelinta tai lukea lehteä. Itse tykkään ihan vain olla. Mahtavin juttu on, jos aamupalahetken saa jakaa jonkun kanssa. Jos seuraa ei kuitenkaan ole, saatan kuunnella vähän radiota, tai sitten ihan vaan hiljaisuutta. Aamupalalla on mukavaa olla läsnä, kaikessa rauhassa.

Kahvia saatan juoda vielä aamiaisen syötyäni hitaasti vaikka puolitoista tuntia. Hidasta menoa, mutta kyllä se siitä, mikro on onneksi keksitty, ettei tarvitse kylmänä juomaansa nauttia.

Hitaat aamut vaativat onnistuakseen yleensä sen pari tuntia. Siinä ajassa ehtii olla vain, hötkyilemättä. Parasta on, jos sen jälkeenkään ei tarvitse lähteä minnekään. Useimmiten kuitenkin työt tai muu kutsuvat. Mutta päivän haasteetkin on mukavampaa kohdata, kun aamu on lähtenyt kaikessa rauhassa hyvällä mielellä käyntiin.

Taidan mennä lämmittämään kahvini vielä kertaalleen. Se kun pääsi taas jäähtymään. Aamiaisesta on aikaa jo parisen tuntia.

Millaisia fiiliksiä hitaat aamut teissä herättää?

maanantai 26. kesäkuuta 2017

MATKAVINKKEJÄ RIIKAAN

 
Olen ehtinyt matkustaa pienen ikäni aikana melko paljon ja useassa maassa. Olen matkustanut niin perheeni kuin poikaystäväni kanssa ja reissut ovat olleet hyvin vaihtelevia. Asuntoautolla tehtyjä reissuja muistelen suurella lämmöllä, mutta myös hotellilomat ovat mieleeni. Oikeastaan tykkään vähän kaikenlaisesta matkailusta, eikä yöpymispaikalla tai tavalla ole kovin suurta väliä. Pääasia on, että matkalla pääsee näkemään ja kokemaan uutta.

Riikan matka toteutettiin ajatuksella, että yöpaikasta tingitään mutta ruuasta ei. Siispä yövyimme edullisessa hostellissa nimeltään Latberry. Vaikka jaettu vessa ja kylpyhuone eivät olleet luksusta, yöpaikkamme oli keskeisellä paikalla, perussiisti ja mikä tärkeintä, todella edullinen: kuudesta yöstä kahdelta henkilöltä pulitimme yhteensä vain hieman yli 100 euroa. 

Olimme molemmat ensimmäistä kertaa Riikassa, joten nähtävää ja koettavaa riitti. Tässä siis kurkistus parhaisiin paloihin reissultamme!

SÄÄ

Olimme matkalla kesäkuun alkupuolella, jolloin säät olivat enimmäkseen suotuisat. Aurinko paistoi lähes joka päivä ja lämmintä oli noin 20 astetta, joskus vähän alle, joskus vähän päälle. Vettä satoi kuuroluontoisesti parina päivänä ja yhtenä iltana rankemminkin. Riikaan matkaaville suosittelisin sateenvarjoa tai sadetakkia kassin pohjalle, koska sille voi tulla yllättäen tarvetta säätilan ollessa melko nopeasti muuttuva!


NÄHTÄVÄÄ

Vanhakaupunki 
Vietimme Riikassa viisi kokonaista päivää ja lisäksi yhden illan ja yhden aamun. Meillä oli siis rutkasti aikaa kierrellä tutustumassa kaupunkiin. Kiertelimme paljon vanhassakaupungissa, jossa riitti nähtävää Kissatalosta, Tuomiokirkosta ja Mustapäidentalosta lähtien. Vanhakaupunki on täynnä kauniita katuja ja herttaisia aukioita, ravintoloista, kahviloista ja baareista puhumattakaan. 

Puistot 
Vanhankaupungin liepeiltä ja muualtakin kaupungista löytyy monta ihanaa puistoa ja etenkin Bastionkukkulalle kannattaa askeleensa suunnata. Puistot toimivat monien piknikpaikkoina ja mekin kävimme useampaan otteeseen nauttimassa take away -kahvimme vehreissä puistoissa paikallisten menoa seuraillen. Puistot olivat ihanan suuria ja elämää täynnä, mutta silti ne olivat täydellisiä paikkoja rauhoittumiseen ja luonnosta nauttimiseen.


Jugend -korttelit 
Upean koreista rakennuksista ja hienosta arkkitehtuurista kiinnostuneille Riikan Jugend -korttelit ovat ehdoton juttu. Jugend -korttelin rakennukset olivat kyllä kerrassaan uskomattoman taidokkaasti koristeltuja kaikkine patsaineen ja kaiverruksineen. Alueelta löytyy myös hienojen rakennusten lisäksi paljon kahviloita ja ruokapaikkoja, joista iso osa tosin oli huomattavasti hintavampia kuin esimerkiksi vanhankaupungin kuppilat. 


Keskusmarkkinat
Jos tykkää markkinatunnelmasta, kannattaa suunnata Riikan keskusmarkkinoille, jotka koostuvat suurista kauppahalleista sekä niiden väliin nousevista lukuisista markkinakojuista. Markkinoilla on aivan mahdottoman paljon kojuja, joissa myydään kyllä ihan kaikkea turistikrääsästä ja vaatteista ruokaan. Etenkin kaikki syötävä tuntui markkinoilla olevan varsin edullista. Markkinoille mennessään kannattaa pitää laukustaan kiinni, koska ihmispaljous oli paikoitellen aika läpitunkematon!

Lisäksi suosittelen käymään katsomassa ainakin Vapaudenpatsasta sekä tsekkaamaan mahdollisuuksien mukaan muutaman museon. Me kävimme Riikan taidemuseossa, joka oli kyllä suuri ja komea pytinki ja nähtävää riitti!  Myös juutalaismuseo oli mielenkiintoinen, vaikka holokaustin kauheuksista jääkin aina hieman surkea olo... Juutalaismuseo oli myös ilmainen sunnuntaisin, mikä sopi meille budjettimatkalaisille vallan hyvin!

RUOKA

Riikasta löytyy ihan mahdottoman paljon kahviloita, baareja ja ravintoloita, joista kaikista saa herkullista ruokaa ja juomaa. Kävimme monissa erilaisissa ravintoloissa valiten ruokapaikkamme aina fiiliksen mukaan. Suosittelen erityisesti Lido -ketjun ravintoliota, jotka tarjoavat perinteistä latvialaista ruokaa edulliseen hintaan. Myös majapaikkamme lähellä sijaitseva Villa Amor varasti sydämeni ihanalla terassillaan ja uskomattoman herkullisella ruoallaan!

OSTOKSET

Shoppailusta kiinnostuneille mieluisia ostospaikkoja ovat varmasti ostoskeskukset Gallerij Centrs, joka sijaitsee vanhassakaupungissa sekä rautatieaseman kyljessä sijaitseva Origo. Kävimme kiertelemässä näissä ostoskeskuksissa mutta pääasiassa ostoksemme sijoittuivat kuitenkin pienempiin putiikkeihin, kirjakauppoihin ja kirpputoreille. Vanhassakaupungissa löytyi näitä kaikkia. Erityisesti Suvenier -matkamuistomyymälä viehätti: siellä ei myyty pelkkää halpaa turistikrääsää vaan esimerkiksi latvialaisena käsityönä valmistettuja tuotteita. Kauppa oli melko hintava, mutta aivan ihana! Myös Kilo max -niminen kirppari oli vinkeä: siellä tuotteiden hinta määräytyi painon mukaan. Jokaiselle kuukauden päivälle oli määritelty oma kilohintansa, jonka mukaan kaikkien tuotteiden hinta laskettiin. Onneksi satuimme käymään kyseisessä paikassa päivänä, jolloin kilohinta oli suhteellisen matala. Lisäksi suosittelen ehdottomasti Laima -suklaakaupassa vierailemista, mikäli latvialainen suklaa houkuttelee!


LÄHIALUEET 

Olisi ollut mukavaa ehtiä kiertämään Riikan lähialueita enemmänkin, mutta koska pääkaupungissa itsessään oli niin valtavasti nähtävää ja koettavaa, kaupungin ulkopuolella vierailumme rajoittui Jurmalaan. Kävimme kahtena päivänä lomamme aikana Majorissa, joka on Jurmalan keskus. Majorissakin riitti nähtävää! Ostoskadulla oli paljon mahdollisuuksia shoppailuun ja ruokapaikkoja riitti. Myös Metsäpuisto oli käymisen arvoinen paikka ja siellä olisi ollut mahdollisuus esimerkiksi tasapainoskootterin tai rullaluistinten vuokraamiseen. Lisäksi puistosta löytyi huiman korkea näköalatorni sekä useampi skeittiparkki. Ja tokihan Jurmalassa vieraillessa kannattaa käydä ottamassa aurinkoa myös hulppean pitkällä hiekkarannalla! 25 kilometriä kaunista hiekkarantaa ja ihana meri (jonka vesi tosin oli pirun kylmää!), voiko sitä oikein muuta toivoa. Jurmalassa käymällä onkin Riikan lomasta helppo muokata paitsi kaupunkiloma, myös rantaloma.


Huuuuuh, siinäpä olisi vähän vinkkejä Riikan matkaa suunnittelevalle! Riika on ihana paikka ja Latvia kaunis maa: voisin hyvin vierailla siellä uudemmankin kerran :)

sunnuntai 18. kesäkuuta 2017

ONNEA ON


... Juoksulenkki sateen raikastamassa säässä täyteläistä vehreyttä tuoksutellen.

... Kirjallisuutta käsitelleen elokuvan katsominen ja sen inspiroimana kirjoittamaan ryhtyminen.

... Nukkua pitkään ja mennä aikaisin nukkumaan, että saisi nukuttua entistäkin pidemmät yöunet. Lomalla parasta on nukkua, vaikka monet voisivatkin väittää valvomisesta samaa.

... Muistella onnistunutta lomamatkaa samalla kun järjestelee reissukuvia. Riika-postaus on kyllä tulossa, stay tuned!

... Venytellä ahkeran liikkumisen aiheuttamia jumeja pois.

... Aloittaa uuden romaanin lukeminen.

... Patonki. Suurta onnea on pehmeääkin pehmoisempi patonki iltapalaksi.


Mitkä asiat on tuottaneet teille onnea viime päivinä? :)

perjantai 19. toukokuuta 2017

ELÄMÄ VOITTAA


Tänään on ollut ensimmäistä kertaa koko keväänä niin lämmin, että olen pärjännyt ulkona t-paidassa. Aurinko ei ole pahemmin paistanut, mutta lämpö on saanut mielen hyrisemään onnesta. Tälläkin hetkellä parvekkeen ovi on auki ja kuuntelen ulkoa kantautuvia elämän ääniä. Kohta ehkä sataa, pilvet näyttää sen verran uhkaavilta, mutta ei se mitään, koska sateen jälkeen tuoksuu varmasti taivaalliselta.

On minulla muutakin syytä iloon kuin lämmin sää. Eilen suoritin viimeisen tentin tälle keväälle ja se meni varsin kunniakkaasti. Lisäksi illalla aion tehdä herrrrrrrrkullista ruokaa: grillitomaatteja, parsaa, perunamuusia ja herkkupihvejä. Namnam, kyllä kelpaa. Lisäksi alkoi viikonloppu!! Ja siis ihan todella, minulla on koko viikonloppu vapaata! Käsittämättömän ihana tunne tietää, että periaatteessa ei tarvitse tehdä mitään, jos ei halua.

Tänään minulla ei kyllä ole sen kummempaa sanottavaa, kuin että kyllä se elämä maistuu hyvältä. Etenkin kun vietän kaikki liikenevät hetket skotlannin mailla, eli siis Diana Gabaldonin Muukalainen -kirjan parissa. Kyseessähän on siis kirjasarja, johon Outlander tv-sarja perustuu. Voin kertoa, että pienimuotoinen pakkomielle kyseistä sarjaa kohtaan on muotoutumassa hyvää vauhtia ;D En millään malttais odottaa syksyyn, jolloin sarjan kolmas kausi alkaaaaa telkkarissa!

Ei muuta kuin ihanaa ihanaa ihanaa viikonloppua kaikille! Muistakaa nauttia elämästä!

torstai 16. helmikuuta 2017

AURINKOA JA ELOSSA OLEMISTA


Aurinkoisina talvipäivinä tulee tunne, että on jotenkin tavallista enemmän elossa.

Kirkkaat säteet lämmittävät poskia ja ulkona tekee koko ajan mieli pysähtyä niille sijoilleen, kääntää kasvot kohti aurinkoa, sulkea silmät ja  h e n g i t t ä ä .

Hitaasti sisään ja vähintäänkin yhtä hitaasti ulos. Antaa hengityksen huuruta pakkasessa, antaa poskia nipistellä. Kävelisinkö kotiin sittenkin pidempää reittiä, hmm, ehkä keitän kahvit kun pääsen perille.

Jos aurinkoisena päivänä on vielä vapaapäivä, riemu saattaa suorastaan purskahdella ulos kuplivana nauruna ja hymyinä tuntemattomille. Vaikka ei se mitään, jos olisi töitäkin: jos on iltavuoro, voi käydä retkellä heti aamusta, juoda kaakaota termarista.

Vaatteet on mun aatteet, jalassa toppahousut ja muhkea huivi kaulan suojana. Talven tyttö ja talvirakkaus. Milloin lähdetään pulkkamäkeen?

Talvessa on kauneutta, toivottavasti useampi näkisi sen.






maanantai 6. helmikuuta 2017

KEHON- JA MIELENHUOLTOA

 

Helmikuu näyttäytyy minulle kiireellisenä mutta jännittävänä kuukautena. Töitä on paljon samoin opiskelua ja tapahtumia ja levätäkin pitäisi ehtiä jossain välissä. Kalenteri pullistelee ja mieli kiskoo minua milloin mihinkin suuntaan aivan suuna päänä.

Olenkin päättänyt huolehtia itsestäni entistäkin paremmin nyt, kun kiirettä pitää ja elämä on vauhdikasta. Aion ravita niin kehoani kuin mieltäkin ja keskittyä hyvinvoimiseen ja stressittömyyteen.

Siispä viime päivinä olen hemmotellut kroppaani muun muassa kunnon kosmetiikkakylvyllä! Joskus paras rentoutumiskeino on yksinkertaisesti kuuma suihku ja kaiken maailman kosmetiikalla läträäminen. Kasvot raikastuvat misellivedellä ja ihon saa tuoksuvaksi herkullisilla suihkugeeleillä. Vannotin myös itseäni muistamaan koko kropan rasvauksen, mikä näin talvella olisi ehdottoman tärkeää kaltaiselleni kuivaihoiselle.

Vaikka en ole kovinkaan tunnollinen tai ahkera meikkaaja olen huomannut, että toisinaan huolella tehty meikki piristää kummasti. Olen myös vihdoin löytänyt itselleni sopivan helpot ja nopeat meikit, joilla syntyy täydellisen kevyt mutta raikas nassu! Voi että, vaikka nautin myös meikittömyydestä, joskus sitä itsekukin kaipaa vähän freesausta :)

Siinä missä keho nauttii kosmetiikkakylvystä ja päivittäisestä venyttelystä, herkkusmoothieista, joita olen taas alkanut tehtailla ahkerammin sekä pari kertaa viikossa repäistystä hikitreenistä, myös mieli kaipaa hoitoa ja rentoutumista. Siinä minua on auttanut Unelmakarttakirja, jonka sain syntymäpäivälahjaksi. Mikä olisikaan sen ihanampaa kuin uppoutua unelmiin ja värittää, piirtää ja kirjoittaa omaan unelmakarttakirjaan. Kirjan neuvojen avulla myös hetkeen tarttuminen ja läsnäolo ovat tulleet osaksi arkea entistä konkreettisemmin.

Ai että, helmikuu on alkanut aika loistokkaasti näissä merkeissä. Aurinko paistaa ja maanantaipäiväni on ollut mitä ihanin. Muistakaa tekin ravita sekä mieltänne että kehoanne niin elämä hymyilee! Olkaa armollisia itsellenne ja nauttikaa elämästä :)


keskiviikko 1. helmikuuta 2017

ONNELLINEN KOVANONNENPÄIVÄ



Tänään on ollut taas sellainen päivä, jolloin kaikki tuppaa menemään pikkuisen nurinkurin ja pieleen. Tavarat on hukassa, polvi kipuilee, opiskelu takkuaa, kahvit onnistuin loiskauttamaan keittiön verhoihin ja kakun unohdin liian pitkäksi aikaa uuniin. Pahus sentään.

Siitä huolimatta tässä päivässä on jotain kumman hyvää, kommelluksista huolimatta sisimmässä hyrisee lempeästi. Aamulla poikaystävä oli keittänyt minulle kahvit valmiiksi, keittiönpöytää koristavat neilikat ja porkkanakakku maistuu aina makoisalta, vaikka vähän turhan pitkään paistettunakin. Hetkisen aikaan päivällä paistanut aurinko sai suupielet kohoamaan ihan tahtomattaankin ja sisällä tuoksuu kotoisasti kanelilta.

Kun päivä kääntyy jo illaksi huomaan tuumivani, että kai tämä tämmöinen on sitä yleistä elämään tyytyväisyyttä. Että vaikka kaikki mitä yrität tehdä menee penkin alle, on elämä silti aika hyvää. On hieno tunne olla onnellinen arjessa, kovanonnenpäivänäkin. Ehkä huomenna olen vähemmän sotkuinen ja saan enemmän aikaan. Tässä hetkessä tuntuu, että tämän kirjoituksen jälkeen on hyvä sulkea tietokone, lukea kirjaa ja syödä pari pasteijaa.

Nautin elämästä tällä hetkellä aika kovasti, nautithan sinäkin? 

(ps. onko se kovan onnen päivä vai kovanonnenpäivä?! ;D)


maanantai 12. joulukuuta 2016

Kun maailman kauneus varasti huomioni


Niin siinä vain kävi, että vaikka minulla marraskuun lopussa oli pää kukkuroilleen täynnä ideoita, joista olisin voinut tänne raapustaa, en sitten ole toteuttanut yhtäkään. Sanotaanko vaikka niin, että tuli pari muuttujaa.

Yksi sellainen muuttuja on ollut ihan vaan yksinkertaisesti elämä. Oikeassa elämässä, joka ei koostu tietokoneen ruudusta ja virtuaalitodellisuudessa seikkailevista ihmisistä, on vaan ollut aika täyttä viime aikoina.

Hyvällä tavalla täyttä. Kaunista. Upeaa. Uskomattoman tunnelmallista.

(Okei, myönnetään, myös kouluhommat ja työt ovat toki syöneet osan ajastani. Mutta eivät nekään huonoja asioita ole olleet.)

Talvi on ollut tähän saakka niin valtaisan inspiroiva. Olen yrittänyt ulkoilla joka päivä, myös sellaisina, joina töihin mennessä ja sieltä lähtiessä on jo aivan pimeää.

Yhtenä päivänä ihastelin Kallaveden rannalla auringonnousua kylmillä rantakivillä istuen. Kylmyys ei haitannut, kun olin vuorautunut toppavaatteilla päästä varpaisiin. Toisena iltana tuijotin haltioituneena lähes täyttä kuuta, joka loisti niin kirkkaana. Pilvet lipuivat valtavana möllöttävän palleron ohi mahdottomalla nopeudella. Ilma oli raikasta hengittää, ajatukset selkeitä.

Tänään olen herännyt varhain, paljon tavallista aikaisemmin. Ulkona on vielä ihan pimeää, tulee olemaan vielä varmaan ainakin tunnin. Ajattelin lämmitellä aamuglögit ja syödä pari piparia. Ehkä luen hetken hyvää kirjaa. Ehkä olen vain hiljaa ja kuuntelen aamun rauhaa. Ehkä myös vähän Tom Odellia.

On tuntunut hyvältä olla kirjoittamatta hetkeen.

Samoin tuntuu hyvältä kirjoittaa tätä nyt.

Tuntuu hyvältä olla elossa ja lipua kohti joulua. Tai no, minun jouluni on ollut käynnissä jo tovin joululahjojen hankkimisen/tekemisen, joulukorttien, piparien, torttujen ja glögin muodossa.

Rauhallista joulukuun kahdettatoista kaikille. Muistakaa välillä pysähtyä ihmettelemään elämää ♥



     


maanantai 7. marraskuuta 2016

Asiat, joita rakastan talvessa


Olen ollut viime päivinä aivan onneni kukkuloilla, pieni sydämeni on ollut aivan pakahtumaisillaan inspiraatiosta, riemusta ja leikkimielisyydestä. 

Vaikka minulla on ollut "tunnelmavalot" ikkunoissa jo syyskuusta saakka, nyt yhä useammat valosarjat ovat löytäneet paikkansa. Rakastan ikkunalaudoilla tuikkivia valoja, olohuoneen pöydällä loimottavia tuoksukynttilöitä ja keittiön ikkunasta pystyn seurailemaan parvekkeen lyhtyjen sisällä hiljalleen palavia tuikkuja.

Ensilumi ja syksyn (vai saako jo sanoa talven?) ensimmäiset lumiset päivät inspiroivat minua valtavasti. En tiedä mitään ihanampaa kuin käydä kävelyllä puuterisessa lumessa aurinkoisena ja kirpeänä pakkaspäivänä, tulla sen jälkeen sisään lämpimään ja keittää kuppi kuumaa juotavaa. Kirjojen lukeminen, rauhoittava musiikki ja leijailevat lumihiutaleet saavat unohtamaan kaikki arkiset ongelmat ja huolet ja stressitasotkin laskevat kuin itsestään.

Vaikka huolenaiheita minulla tällä hetkellä olisi, useampikin.

Aika ei tunnu riittävän mihinkään.

Tehtävää opiskelujen eteen olisi vaikka kuinka paljon ja deadlinet lähestyvät uhkaavasti.

Siihen kun lisää vielä työkiireet ja sosiaalisen elämän, kiirettä piisaa.

Jostain syystä en kuitenkaan osaa murehtia kaikesta tästä juuri nyt. Yksi parhaista ajoista vuodessa on ovella, tai oikeastaan jo saapunut. Suurin toiveeni olisi, että koko marraskuun ja joulukuun olisi pakkasta, jotteivat lumet enää sulaisi pois. En oikein luota toiveeni toteutumiseen, mutta pidän peukkuja pystyssä.



Talvessa on aivan hurjan paljon asioita, jotka tuottavat minulle hyvää mieltä ja saavat mielikuvitukseni laukkaamaan. Tykkään seistä lumituiskussa ja antaa tuulen hulmuttaa hiuksia. Pidän kerrospukeutumisesta, pipoista, lapasista ja suurista kaulahuiveista. Toivoisin kovasti, että minulla olisi takka, johon sytyttää tulet pimenevinä iltoina ja jonka lämpimässä valossa istuskella raukeana onnesta.  

Talviset nuotioretket ja pakkaskävelyt ovat ehkä yksi parhaista aktiviteeteistä, joita talvella voi keksiä. Samoin hiihto-, luistelu- ja lasketteluretket, kun niiden aika koittaa. Vielä en ole suksien päälle asettunut, vaikka jäädytettyjä latuja jo olisi. Odottelen niitä "oikeita" latuja vielä.

Kuumat juomat kuten tavan kahvi, erikoiskahvit, kuumat kaakaot, aromaattiset teet ja kaikki muut mitä nyt keksiä saattaa, ovat parhaimmillaan talvella. Voisin kävellä muki kädessä vaikka kaikki päivät läpeensä, siemaillen joka välissä annoksia idyllistä talvitunnelmaa. Voi sentään, pitäisiköhän käydä keittämässä lisää kahvia vai miten olisi omenakanelitee?

Ihmisenä, joka rakastaa kaikkea luovaa toimintaa ja tekemistä, alkutalvi on mainiota aikaa myös siinä mielessä, että inspiraatiota ja ideoita saa aivan kaikesta ympärillään. Minun tekee koko ajan mieli kirjoittaa, mieleni aivan pursuaa tarinoita. Myös värikynät ja siveltimet houkuttelevat jatkuvasti tarttumaan tuumasta toimeen ja ulkona kävellessäni suunnittelen nykytanssikoreografioita mielessäni. Ainut asia, mikä tuppaa jäämään näinä hetkinä, on valokuvaus: ympäröivä maailma on vain yksinkertaisesti aivan liian kaunis katseltavaksi linssin läpi, en halua menettää piiruakaan siitä. 

Siksi pidän silmät auki ja kameran kiinni. Elän, hengitän ja tunnen, joka solullani.

Nautin elämästä juuri nyt hyvin paljon.

 ♥


 

 KUVAT: PINTEREST




lauantai 5. marraskuuta 2016

Pyhäinpäivästä sanottua



Tänään päivän avainsanoja ovat olleet rauha, lämpö, kynttilät ja rakkaus. Olen viettänyt pyhäinpäivää toisaalla kuin aiempina vuosina, mutta siitäkin huolimatta samojen asioiden ja ajatusten ympäröimänä. Olen onnekas voidessani viettää tätä päivää rakastamani ihmisen kanssa, hyvästä ruoasta ja elämästä kynttilän valossa nauttien ja samalla rakkaita, jo poismenneitä läheisiä muistellen. Tässä päivässä on aivan omanlaisensa tunnelma, jonka haluan vuodesta toiseen säilyttää. Pyhäinpäivä ei ole minulle vain arkea muiden päivien joukossa: sillä on aivan oma merkityksensä.

Rauhaisaa pyhäinpäiväniltaa kaikille ! ♥