perjantai 19. tammikuuta 2018

12 TARINAA KIRJOITTAMISESTA


Yksi parhaita viime syksyn aikana lukemiani kirjoja oli Mikko Toiviaisen ja Ronja Salmen 12 tarinaa kirjoittamisesta. Nimensä veroisesti lukija löytää kansien välistä kahdentoista henkilön ajatuksia siitä, mitä kirjoittaminen heille merkitsee ja mikä heidän suhteensa kirjoittamiseen on.

Kirjoittaminen ja kirjat ylipäänsä ovat aina olleet merkittävä osa elämääni, joten teos imaisi minut kertaheitolla mukaansa. Kirjasta löytyy monen kiinnostavan henkilön tarinat: mukana ovat esimerkiksi Samuli Putro, Emmi Itäranta, Paperi T sekä Justimus Films. Osa henkilöistä oli minulle tutumpia, toisista en ollut ehkä aikaisemmin juuri kuullutkaan. Jokaisen tarina oli kuitenkin innostava, ja avasi uusia, tuoreita näkökulmia kirjoittamiseen.

Parasta kirjassa on sen oivaltaminen, että kirjoittaminen on vahvasti läsnä hyvin monenlaisessa työssä toimivien ihmisten arjessa, mutta kirjoittamisen tavat, muodot ja prosessit voivat olla hyvinkin paljon toisistaan poikkeavia. Kirjailijan, muusikon, journalistin ja elokuvaohjaajan työtä yhdistää kirjoittaminen, vaikka se toteutuukin eri tavoilla. On ihmeellistä mitä kaikkea sanat, lauseet ja erilaiset tekstit voivat saada aikaan, mitä kaikkea niiden avulla voidaan tehdä! Tarinan kertominen sanojen avulla on upeaa, oli tarina sitten biisi, uutinen tai vaikka sketsi.

Minulla oli kovat odotukset tätä kirjaa kohtaan ennen kuin aloitin lukemisen. Voin ilokseni kertoa, että kaikki odotukset ja toiveet täyttyivät: kirja oli mielettömän inspiroiva ja ajatuksia herättävä! Suosittelen tätä lämpimästi kaikille, joita kirjoittaminen vähääkään innostaa.

perjantai 5. tammikuuta 2018

UUSIA ALKUJA


Olen aina teoriassa pitänyt uusista aluista, mutta todellisuudessa uusia alkuja kohdatessani olen ollut usein myös hyvin ahdistunut.

Suuret uudet alut kuten muutot paikkakunnalta toiselle, opiskelujen aloittaminen täysin uudessa kaupungissa ja oppilaitoksessa ja uuden työpaikan saaminen ovat usein olleet jännittäviä ja hyvin stressaavia minulle. En ole aina osannut nauttia niistä, koska alkuja ovat varjostaneet menetyksen tunteet. Uuden vaiheen alkaessa entinen on päättynyt, ja olen tuntenut siitä usein haikeutta ja surua.

Pienemmistä uusista aluista olen kuitenkin aina nauttinut suuresti. Jokainen tammikuu ja syksyllä uuden lukuvuoden starttaaminen ovat minulle sopivia uusia alkuja, jolloin olen täynnä energiaa ja intoa. Silloin kaikki tuntuu innostavalta. Romantisoin mielessäni luennoilla istumisen ja muistiinpanojen rustaamisen kauniisiin vihkoihin. Haaveilen kahvilassa istumisesta ja kirjoittamisesta, inspiraaton virrasta. Jaksan taas liikkua, joogaan, venyttelen ja lenkkeilen. Myös talviurheilu innostaa vuoden alussa aivan uudella tavalla ja kaivan esiin niin sukset kuin luistimetkin.

Vuoden alussa haluan myös aina laittaa kotia kivemmaksi. Siivoan, järjestelen ja yritän hankkiutua eroon turhasta roinasta, vaikka olenkin siinä huono. Tuntuu että siivoamalla kämpän siivoan samalla päätäni. Karsin turhat ajatukset ja heitän ne romukoppaan.

En koskaan tee uudenvuodenlupauksia, mutta tavallaan päätän usein tammikuun startattua hiljaa mielessäni tekeväni tänä vuonna taas jotain vähän eri tavalla tai paremmin kuin menneenä vuotena. Tänä vuonna haluaisin raivata kalenteristani enemmän tilaa itseni toteuttamiselle. Haluaisin kirjoittaa enemmän, soittaa kitaraa enemmän ja opetella miksaamaan paremmin. Haluaisin oppia valmistamaan uusia kasvisruokalajeja ja stressata vähemmän. Haluaisin hymyillä leveämmin, olla kaikille kiltti ja avoin, oppia entistä lempeämmäksi itseä ja muita kohtaan. Haluaisin mieleni täyttyvän onnellisista jutuista ja ikävien asioiden leijailevan korvista ulos samalla vauhdilla kuin ne mieleeni putkahtivatkin.

Elän vielä vähän lomameiningeissä. Tällä hetkellä uusi vuosi näyttää tosi valoisalta ja kevyeltä, mutta olen toisaalta saanut juuri lomailla melkein kaksi viikkoa. Huomenna paluu arkeen koittaa, on loppiainen ja ensimmäinen työpäiväni loman jälkeen. Toivottavasti saan pidettyä lipun korkealla ja stressin kaukana. Sitä toivon myös ihan jokaiselle teille siellä ruudun takana! Pitäkää mieli avoinna ja antakaa onnen tehdä pesä sisällenne<3

keskiviikko 3. tammikuuta 2018

JOULUNAIKAA


Uusi vuosi on jo pyörähtänyt käyntiin, mutta koska pidin joululoman verran lomaa myös tietokoneella kyhjöttämisestä, ajattelin jakaa parit joulukuvat!

Lomani meni erittäin ihanasti. Vietin joulun kotikotona perheeni parissa, ulkona riitti lunta ja tunnelma oli huipussa. Aatto sisälsi kaikki oman perheen perinteet ja eteni siis samoissa merkeissä kuin aiempinakin vuosina. Tuttua ja turvallista ja aina yhtä mukavaa.

Joskin sanottakoon, että aattopäivänä on vähän turhankin paljon tohinaa ja hyörinää, joten oikeastaan se rauhoittumisen aika alkaa vasta illasta ja jatkuu sitten loppuloman. Tämän syksyn jälkeen rauhoittuminen tuli kyllä tosiaan tarpeeseen, ja onneksi se toteutui erinomaisesti herkkujen, kirjojen, lautapelien ja hyvien elokuvien äärellä.

 
Kirjoista puheenollen, kevyttä hömppälukemista kaipaaville (vaikka sitten ensijouluun tai jälkijoulutunnelmoijille. Eihän se ole vielä edes loppiainen vai mitä? ;>) Jenny Colganin The Christmas Surprise on varmasti oivallista lomaluettavaa. Superkevyttä mutta ihan viihdyttävää. Kategoriana tämänkaltaiset kirjat ei ole se minun juttuni, mutta näitä voi lueskella aina vähän painavampien romskujen välissä, ettei käy liian raskaaksi.
 


Meillä perinteiset joulutortut on aina tehty sekä luumuhillola että vadelmahillolla, koska allekirjoittanut ei ole koskaan ollut pahemmin luumun  perään intoilevaa sorttia. Kyllä se vadelmaa olla pitää! Myös omenakanelihilloisia torttuja tulee tehtyä joulun alla runsaasti.


Pian alkavat taas työt ja opiskelut, mutta on ollut kyllä i-ha-naa saada nauttia pitkästä lomasta rakkaiden ihmisten parissa. Olo tuntuu vihdoin levänneeltä. Ah. Puolet joululomasta meni flunssaisena, mutta sekään ei oikeastaan haitannut, koska sairasteluhan takasi pakkolepäämisen :) Ihan kuin nyt muutenkaan olisin koskaan joululomalla kovin kovasti menossa mihinkään. Tälläkin lomalla näin muutamia ystäviä, kävin veljieni kanssa elokuvissa katsomassa uusimman Star Warsin ja sittenpä oikeastaan loppuaika meni ihan vaan oloillessa. Parhautta!

Mutta nyt on siis varmaan aika pikkuhiljaa kääntää katseet kohti tätä hiljattain alkanutta tammikuuta. Kovia pakkasia ja aurinkoisia päiviä odotellessa!