Aurinkoisina talvipäivinä tulee tunne, että on jotenkin tavallista enemmän elossa.
Kirkkaat säteet lämmittävät poskia ja ulkona tekee koko ajan mieli pysähtyä niille sijoilleen, kääntää kasvot kohti aurinkoa, sulkea silmät ja h e n g i t t ä ä .
Hitaasti sisään ja vähintäänkin yhtä hitaasti ulos. Antaa hengityksen huuruta pakkasessa, antaa poskia nipistellä. Kävelisinkö kotiin sittenkin pidempää reittiä, hmm, ehkä keitän kahvit kun pääsen perille.
Jos aurinkoisena päivänä on vielä vapaapäivä, riemu saattaa suorastaan purskahdella ulos kuplivana nauruna ja hymyinä tuntemattomille. Vaikka ei se mitään, jos olisi töitäkin: jos on iltavuoro, voi käydä retkellä heti aamusta, juoda kaakaota termarista.
Vaatteet on mun aatteet, jalassa toppahousut ja muhkea huivi kaulan suojana. Talven tyttö ja talvirakkaus. Milloin lähdetään pulkkamäkeen?
Talvessa on kauneutta, toivottavasti useampi näkisi sen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti