JOULULUKEMISTA

En malta odottaa pian alkavaa joululomaa.

Malttamattomaan odotukseen on toki monta syytä. On ihanaa päästä viettämään joulua perheen pariin, syödä maha pullolleen jouluruokaa (odotan erityisesti omatekoisia pipareita ja karjalanpiirakoita!) ja ähöttää sohvalla onnellisena ja kiitollisena koko maailmankaikkeudelle kaikesta jouluun liittyvästä rauhasta ja rakkaudesta.

Mutta näin kiireisen syksyn jälkeen odotan lomalta erityisesti myös sitä, että minulla on vihdoin taas aikaa lukea enemmän kirjoja. Pystyn jo sieluni silmin näkemään kirjapinon, teemukin, äidin virkkaaman jouluisen viltin ja minut viltin alla autuas hymy huulillani ja avonainen kirja sylissäni. Onnea ovat kaikki ne maailmat ja seikkailut, joihin kirjat tulevat minut joululomalla kuljettamaan!

Ajattelin tulevissa postauksissa ehdottaa teosta jos toistakin mukavaksi lomalukemiseksi. Tässäpä siis ensimmäinen vinkkaus!

Cecelia Ahern 

 

Olen huomannut, että monet tykkäävät joulun aikaan lukea melko kepeitä ja huolettomia kirjoja. Sama taitaa päteä myös elokuviin, ainakin päätellen niin sanottujen "jouluelokuvien" sisällöstä. Kepeäksi joululukemiseksi sopivatkin mainiosti irlantilaisen Cecelia Ahernin teokset. Ne ovat mukaansa tempaavia, nopealukuisia ja kaikin puolin miellyttävää luettavaa. Ahernin teokset eivät ole pelkkää hömppää vaan niissä on hyviä juonenkäänteitä ja henkilöhahmoja ja kielenkäyttö on miellyttävää. Täytyy myöntää, että ennen Ahernin kirjojen lukemista suhtauduin näihin vähän skeptisesti, koska luulin teosten olevan pelkkää aivotonta romantiikkahöttöä. Mutta ennakkoluuloni osoittautuivat vääriksi, ja yllätyin positiivisesti! Tosin myönnettäköön, etten edelleenkään ole vakuuttunut Ahernin suositusta teoksesta P.S. Rakastan sinua, enkä siitä tehdystä elokuvasta. Jokin kyseisessä tarinassa ei vain iske.

Mutta takaisin kuvassa esiintyviin kirjoihin! Erityisesti Lahja, sopii mainiosti joululomalukemiseksi, koska se sijoittuu joulun aikaan. Pidin kirjasta kovasti lukiessani sen itse muutamia vuosia sitten ylioppilaskirjoituksiin valmistautumisen lomassa. Sanottakoon, että Lahja oli kovasti kaivattua vastapainoa kaikille lukiokirjoille!

Sadan nimen mittaisen matkan sen sijaan ajattelin itse lukea lomanaloittajaisiksi. Teos on julkaistu vuonna 2012, mutta jotenkin se on jäänyt minulta aiemmin lukematta. Nyt olkoon sen vuoro.

HEMMOTTELUHETKI

Viimeiset viikot ovat olleet täynnä opiskelua ja töitä. Vapaa-aikani on kulunut pääasiassa nukkumiseen ja itsen psyykkaamiseen, jotta jaksaa vielä muutaman päivän. Liikunnalle, musiikille tai muille harrastuksille ei ole liiemmin ollut tilaa arjessani viime aikoina, mikä on kyllä ollut harmillista.

Kaiken kiireen keskellä naputeltiin kuitenkin yhtenä päivänä äitini kanssa Dermosil -tilaus. Kaipasimme molemmat pientä hemmottelua ja selasimme Dermosil -kauppaa kuin lapset lelulehteä. Vaikka erityisesti omalla kohdallani ajattelin ihanaa arjen hemmottelua tilauksen tekemisen motivaattorina, tulivat osa tuotteista kyllä ihan tarpeeseenkin, sillä ihoni ja hiukseni ovat talvisin rutikuivat ja kaipaavat tuhtia kosteutusta ja hoitoa.

Oli kyllä ihan kuin joulu olisi jo tullut, kun paketillinen kosmetiikkaa tuotiin kotiovelle ja pääsimme äidin kanssa hypistelemään ostoksiamme. Hassua miten voide-, hoitoaine- ja meikkiputelit voivatkin ilostuttaa niin kovasti. Jo pelkkä tuotteiden katsominenkin hymyilyttää, niin kauniisiin purkkeihin ja rasioihin aineet on pakattu.

Olen aina pitänyt Dermosil -tuotteista ulkonäön lisäksi ihan muutenkin: hinnat ovat inhimillisiä, tuotteet riittoisia ja voi veljet miten toimivia! Voin ihan rehellisesti sanoa, etten ole tainnut pettyä vielä tähän mennessä yhteenkään tilaamaani tuotteeseen, ja onhan noita vuosien varrella tullut testailtua useampia. Tuotteiden tuoksut ovat miellyttäviä ja koska tuotteita löytyy varsin runsaasti, luulisi niiden joukosta löytyvän jokaiselle jotakin.

Kuvissa näkyvistä tuotteista erityisesti Tulips -mattahuulipuna ja shampanjainen huulikiilto sekä Beauty Scent -tuoksut ilahduttivat ja toivat mukavaa luksusta arjen keskelle. Mattapuna päätyi heti liki päivittäiseen käyttöön ja kaikki kolme tuoksua olivat ihanan raikkaita ja keveitä, erilaisiin tilanteisiin sopivia. Suosittelen molempia tuotteita lämpimästi!

Jos joku pähkäilee joululahjojen suhteen, niin tässäpä oivallinen vaihtoehto! Dermosililta löytyy tuotteita niin miehille kuin naisille ja saaja varmasti ilostuu näistä kaunokaisista.

TUNNELMAVALAISTUKSEN LOISTEESSA

Kuten olenkin jo kertonut, rakastan tunnelmallisia juttuja, joihin jouluvalot, kynttilät ja sen sellaiset vahvasti lukeutuvat.

Olen myös niitä ihmisiä, joilla jouluvaloilla tunnelmointi karkaa helposti lapasesta. En suinkaan ole niin paha tapaus kuin ne amerikkalaiset joulufanaatikot, jotka vuoraavat talonsa ulkoseinistä lähtien värikkäinä kirkuvien jouluvalojen alle. Ei, minun jouluvaloni pysyvät kyllä neljän seinän sisällä (parvekkeella kun ei ole pistoketta..) ja väritkin pysyttelevät hillityn lämpimän ja kylmän valkoisessa.

Mutta siinä mielessä homma lähtee lapasesta että valoja täytyy olla paljon. Ja joka huoneessa. Kun pimeä koputtelee ikkunoihin, en tykkää käyttää isoja kattovaloja, vaan sytyttelen mieluummin paljon pienempiä eri tunnelmiin sopivia valoja ja kynttilöitä. Tällä hetkellä olohuoneessani komeilevat kaksi valosarjaa, kasa kynttilöitä sekä jalkalamppu, jonka valoa saa himmennettyä tai kirkastettua mielialan mukaan. Täydellistä!

Keittiöstä puolestaan löytyy kynttelikkö ja lähes aina ruokapöydässä palavat ruokailun aikana myös kynttilät. Joko jalalliset tai tuikut, ei sen niin väliä. Aikaisemmin minulla oli myös yksi valosarja keittiössäkin, sen jouduin tänä vuonna siirtämään toiseen huoneeseen. Mutta ehkä ostan vielä yhden...

Makuuhuoneesta löytyvät peilin ympärille köytetyt pallovalot ja haaveilen myös valosarjasta sängynpäätyä tai vaaterekkiä koristamaan. Ikkunassa roikkuu lyhty, johon saa sytytettyä kynttilän lämpöä tuomaan.

Ainoastaan eteisestä ja vessasta ei vielä tunnelmavaloja löydy. Voi olla, että niidenkin aika koittaa.

Ja kuten voitte ehkä arvatakin, en todellakaan ymmärrä miksi jouluvalot saisi laittaa esille vasta joulun alla ja miksi ne pitäisi ottaa heti joulun jälkeen pois. Hölynpölyä sanon minä! Minun huushollissani valot saavat luoda lämpöistä talventunnelmaa koko pimeän ajanjakson ajan. Oi onnea!

Mites siellä ruudun toisella puolella, löytyykö teidän kotoa useammat jouluvalot tai oletteko intohimoisia kynttilöiden polttelijoita?

OI MAAMME SUOMI

Suomi100 on ollut vahvasti esillä koko vuoden. Tänään kaikki hype ja ne osin hassutkin Suomi100 jutut saavat huipennuksen, sillä tänään Suomi on todella ollut itsenäinen pyöreät sata vuotta.

Vietän itse rakkaan maamme itsenäisyyspäivää kotisohvalta pahan flunssan kourissa. Mutta mikäs tässä omenakaneliteetä litkien ja joulutorttuja syöden. Kohta alkaa linnanjuhlatkin, joten kauniiden (ja ei niin kauniiden) mekkojen bongausta on vielä luvassa.

Vaikka en pysty tämän kummempiin juhlallisuuksiin tänään, ajattelin kuitenkin muistaa Suomea miettimällä, mitä Suomi minulle erityisesti merkitsee. Pidemmittä puheitta, Suomi tarkoittaa minulle...



Luontoa. Vaikka maailma on pullollaan toinen toistaan upeampia maisemia ja paikkoja, oma sieluni lepää Suomen maisemissa. Tiheät havumetsät, lapin tunturit ja lukuisat järvet, joet ja kosket. Ah.

Äidinkieltä. Minusta suomi on niin kaunis kieli ja sillä voi tehdä upeita asioita. Mikään muu kieli ei sykähdytä samalla tavalla kuin suomi, joka kaikessa tuttuudessaan yllättää minut yhä uudestaan ja uudestaan. Suomen kieleen en koskaan kyllästy.

Turvallisuutta. Mikään maa ei ole täysin turvallinen ja jokaisessa maassa riittää vaaroja ja pahoja ihmisiä. Siitäkin huolimatta koen, että Suomi on verrattain turvallinen maa. Meitä on täällä moniin maihin verrattuna niin vähän, että että jo pieni väkiluku riittää luomaan turvallisuutta.

Upeita ihmisiä. Suomalaisissa riittää asennetta! Niin omasta tuttavapiiristäni kuin myös yleisemmällä tasolla, Suomesta löytyy valtavasti kauniita, hauskoja, aitoja, empaattisia ja taitavia ihmisiä, jotka teoillaan parantavat maailmaa.

Kotia. On ihanaa käydä ulkomaanmatkoilla ja olisi varmasti valaisevaa elää jonkin aikaa jossain vieraassa maassa. Siitä huolimatta Suomi on koti, jonne on aina mukavaa palata. Täällä minä olen koko ikäni elänyt ja täällä minä haluan jatkossakin elää.



Ihanaa itsenäisyyspäivää Suomelle ja kaikille suomalaisille!

JOULUKUUN TOKA

Heippa hei taas pitkästä aikaa!

Hirviömarraskuu on ohi! Vihdoin! Voin kertoa, että olipahan raskas kuukausi, joka onneksi sujahti hetkessä. Tai onneksi ja onneksi: elin semmoisessa yliopistolle-töihin-kotiin-toista -sumussa, että koko kuukaudesta on hyvin vähän muistoja. Ehdin onneksi piipahtamaan poikaystävän kanssa Helsingissä, mikä tuntui irtiotolta arjesta vaikka todellisuudessa koko reissu olikin opintoihini liittyvä osasuoritus. Myös muutama raukea koti-ilta taisi kuukauteen mahtua. Muuta en sitten töiden ja koulun lisäksi muistakaan.

Mutta hei joulukuu! Aina yhtä ihana joulukuu on vihdoin täällä. Lukeudun aivan ehdottomasti niihin, jotka touhottaa jouluvalojen kimpussa heti kun illat alkaa pimentyä. Glögiä ja pipareita kuluu. Autossa soi tietysti jouluradio. Lista jouluelokuvista, jotka täytyy tänäkin vuonna katsoa on jo valmiina ja joulukalenterikirjat on aloitettu. Oi ihana joulu ja tunnelma ja rakkaus!

Ja jouluihmisen (ja talvi-ihmisen ylipäänsä) onneksi ulkona maa on lumen peitossa ja puiden oksillakin kimmeltää kauniisti. Pakkaslukemat ei päätä huimaa, mutta kunhan on lunta niin kaikki on hyvin.

Parasta on, että nyt joulukuun käynnistyttyä ja marraskuun deadlinejen jäätyä taakse, minulla on vihdoin aikaa somistaa koti joulukuntoon. Olen jo kaavaillut joulusiivouksen, kaivanut joulukoristeet esiin ja päättänyt ostaa vielä yhdet jouluvalot. On ihanaa huomata, että virtaa riittää pikkuhiljaa muuhunkin kuin nukkumiseen ja muihin pakollisiin toimintoihin.

Leivoin myös joulutorttuja. Joulu on virallisesti startattu!

Ihanaa joulukuun alkua tyypit!