maanantai 30. lokakuuta 2017

KIRJOITUSKURSSI UPDATE

Kerroin aikaisemmin kuinka aloitin tänä syksynä ensimmäisen kirjoituskurssini ikinä. Kyseessä on kansalaisopiston kurssi, jolla perehdytään laajasti eri kirjallisuuden lajeihin. Tähän saakka olemme ehtineet jo perehtyä esimerkiksi henkilökuvan luomiseen, miljöökuvaukseen, runoihin, satuihin sekä novelleihin.

Kurssilla kirjoitetaan niin yksin, pareittain kuin ryhmissäkin. Viime kerralla kirjoitimme koko ryhmän kesken yhdessä runoja niin, että yksi henkilö kirjoitti säkeen, toinen toisen ja niin poispäin. Runoista tuli mielettömiä! En ole aikaisemmin nähnyt kirjoittamista kovin yhteisöllisenä touhuna, mutta kurssilla olen huomannut, että ei yhteisen tekstin tuottaminen hassumpaa ole.

Jokaisella kurssikerralla me sekä kirjoitamme, että luemme ja kommentoimme kirjoituksiamme. Päätin jo ennen kurssin alkamista, että minä tulen tekemään jokaisen kotitehtävän ja lukemaan jokaisen tekstini, jotta saisin mahdollisimman paljon palautetta. Omien kirjoitusten lukeminen oli aluksi ihan hirveää! Jännitti niin että lukiessa meinasi unohtaa hengittää ja kädet tärisi. Onneksi en ollut ainoa: moni totesi oman tekstin "julkisesti" lukemisen olevan kova jännäämisen paikka.

Joka kurssikerralta saamme kotitehtävän tai useamman vaihtoehtoisen tehtävän, joista valita. Tehtävää ei ole pakko tehdä, jos se ei innosta, mutta itse olen tehnyt kaikki läksyni kuin ahkera pieni koululainen. Vaikka tähän mennessä jokainen kotiläksy on jäänyt viimeiseen iltaan (okei, viimeksi paukutin näppäimistöä hullun lailla vain pari tuntia ennen kurssin alkua), aina on kuitenkin tullut valmista. Deadlinet ovat puolittain ahdistaneet, puolittain auttaneet, koska ne ovat pakottaneet minut töihin. Ja lopputulokset ovat olleet yleensä varsin kelvollisia!

Olen oppinut kurssilla paljon itsestäni kirjoittajana. Kirjoitan paremmin paineen alla kuin silloin, kun aikaa hiomiselle on rajattomasti. Ideat teksteihin voivat syntyä mitä pienimmistä asioista. Runot ovat minulle hyvä tapa pitää kirjoittamista yllä silloin, kun aivot eivät kykene miettimään laajoja juonikuvioita. Ja jälleen kerran olen entistä vakuuttuneempi siitä, että kirjoittamista oppii parhaiten lukemalla (tai kuuntelemalla) muiden tekstejä.

Olen oppinut paljon ja paljon on vielä opittavaa! Kurssi jatkuu myös kevätkaudella, joten riemukkaat kirjoittamissessiot eivät onneksi lopu vielä tähän. Eikä kirjoittaminen nyt tule koskaan loppumaan - se on minulle liian rakasta puuhaa.

Kivaa maanantaita tyypit! ♥

HERKULLISET PANNUPERUNAT RUOHOSIPULIN JA PINAATIN KERA


Olen viime aikoina syönyt entistä enemmän kasvispainotteista ruokaa ja vähentänyt lihansyöntiäni huomattavasti. Uusien kasvisruokien kokeilu on ollut hauskaa mutta myös haastavaa: koko ikänsä lähinnä liharuokia syöneenä sitä on löytänyt itsensä jatkuvasti jääkaapin edestä tuijottamasta kaapin sisältöä tietämättä mitä sitä oikein keksisi. Eihän siinä ole sitten muu auttanut kuin ottaa itseään niskasta kiinni ja ryhtyä kokeilemaan.

Päätinkin siis pitkästä aikaa jakaa reseptejäni myös teille! Seuraava ohje on super helppo, herkullinen ja helposti varioitavissa, koska sen kanssa voi yhdistää oikeastaan mitä tahansa.

Peruna-ruohosipuli-paistos

Tarvitset: 
- Ruohosipulia 
- Perunoita (kesäperunoita tai muita melko kiinteitä perunoita)
- Voita
- Oliiviöljyä
- Grillimaustetta
- Mustapippuria ja suolaa
- Valkosipulijauhetta
- Pinaattia (babypinaattia tai ihan tavan) 
 

Valmistus:

1. Pese perunat ja paloittele ne pyöreiksi lätyiksi (paksuus kannattaa määritellä sen mukaan kuinka nopeasti toivot perunoiden kypsyvän. Kiireisenä kokkina suosin itse kohtalaisen ohuita viipaleita, jotka kypsyvät suhteellisen nopeasti). Mikäli perunoissa on paksut kuoret kannattaa ne myös kuoria, mutta jos käytät kesäperunoita, kuoret voi myös jättää.

2. Laita paistinpannu kuumenemaan ja pannulle reilu pala voita. Kun pannu on kuuma ja voi sulanut, lisää perunat.  Jos haluat valmistaa suuren määrän perunoita, kannattaa ne valmistaa pienemmissä erissä niin, että jokaisella perunalla olisi kuitenkin kosketuspintaa pannun kanssa. Tarkoitus on paistaa perunoita voissa niin, että ne kypsyvät läpikotaisin ja saavat kauniin kullanruskean pinnan. Pienennä lämpöä etteivät voi ja perunat pala.

3. Lisää joukkoon hieman oliiviöljyä (mikäli haluat) makua tuomaan. Kääntele perunoita jotteivat ne pala, älä päästä levyä liian kuumaksi. Mausta perunat esimerkiksi grillimausteella, mustapippurilla ja suolalla sekä ripauksella valkosipulijauhetta. Maustamiseen voit toki käyttää muitakin mausteita, mistä nyt eniten pidätkään! Itse olen kokenut, että erityisesti grillimauste tuo hyvän säväyksen näihin pannuperunoihin. 

4. Kun perunat alkavat olla lähes kypsiä, silppua joukkoon ruohosipulia haluamasi määrä. Suosittelen laittamaan ruohosipulia reilulla kädellä, koska se tuo kaunista väriä ja makua annokseen! Kypsyttele vielä hetki pannulla ja muista maistella: kaipaavatko perunat lisää mausteita?

5. Kun perunat ovat kypsiä ja maukkaita lastaa ne lautaselle, kasaa päälle aimo annos pinaattia ja voilá! lisuke on valmis! Ruohosipulilla ja pinaatilla höystetyt fondantperunat ovat toki maukkaita ihan sellaisinaankin, mutta voit myös yhdistää ne vaikkapa muihin kasviksiin ja vihanneksiin, pannulla paistettuun kalaan tai uunissa hiljaksiin haudutettuun lihaan. 

Kuvissa olen yhdistänyt perunat pannulla paistettuun perus tölkkitonnikalaan, jonka maustoin vielä grillimausteella. Myös ruohosipulin lisäsin tällä kertaa kokeilumielessä itseasiassa tonnikalaan enkä perunoiden joukkoon, mutta suosittelen ruohosipulin lisäämistä perunoihin! :)


maanantai 16. lokakuuta 2017

KAIKESSA RAUHASSA


Hei. Mitä kuuluu?

Onko olo rauhaisa vai vipattavatko levottomat jalat?

Onko syystuuli sotkenut hiukset harakanpesäksi ja puhaltanut poskiin punan? Ovatko puut huojuneet ja aurinko paistanut keltaisen, oranssin ja vihreän lehvistön läpi? Vai onko sade piiskannut maata ja loiskunut lätäköinä? Vai oletko edes ehtinyt vilkaista ulos ikkunasta tai hipsiä pihamaalla aistimassa säätä?

Onko ollut kiire? Oletko ehkä puskenut eteenpäin töissä tai koulutiellä? Onko nurkissa pölymakkaroita, keittiönpöytä muruarmeijan peitossa ja tiskit tiskaamatta? Mites ne pyykit ja entäs se juoksulenkki? Onko to-do -listalla miljoona ja yksi tekemätöntä juttua?

Mitä jos unohtaisit sen kaiken. Mitä jos istuisit lattialle, sulkisit silmät ja hengittelisit sisään ja ulos. Mitä jos antaisit ajatusten lopettaa alituisen mollaamisen, kun pitäis ja pitäis ja pitäis. Mitä jos tunnustelisit oloasi, kuuntelisit ikkunassa surisevaa kärpästä. Mitäpä jos antaisit valon tanssia iholla, hymyilisit onnea sisimpääsi.


Mitä jos oltaisiin ihan vaan tässä hetkessä? Ei vatvottaisi ikäviä juttuja eikä mietittäisi tulevaa. Mitä jos katseltaisiin ympärillemme avoimin silmin, valmiina vastaanottamaan kaikki hyvä ja kaunis, mitä nykyhetki haluaa meille tarjota. Mitäpä jos oltaisiin hetki yhtä kaiken olevaisen kanssa, oltaisiin hetki yhdessä, tunnettaisiin syvemmin ja oltaisiin enemmän.

Mitä jos oltaisiin hetki ihan kaikessa rauhassa?

maanantai 9. lokakuuta 2017

HYVINVOINTIKIRJOJA SAIRASLOMALLA

On kaksi kirjaa, joista olen ollut erityisen kiinnostunut jo pitemmän aikaa. Pitkällisen mietinnän ja ale -tarrojen odottelun jälkeen sain vihdoin ostettua toisen näistä mieltäni kutkuttaneista kirjoista ihan omaksi saakka ja toisen sain tovin odoteltuani kirjastosta lainaan. Näin sairaslomalla tuumin, että voisin jakaa teidänkin iloksi vähän hyvinvointia viikon alkuun, itsellänikin on sille juuri tällä hetkellä kova tilaus.


Yoga girl - löydä tasapaino ja elä täyttä elämää

 
Rachel Brathenin kirjan ahmin kertaistumalta. Kirja on ihan superinspiroiva! Rachelin tarina on todella mielenkiintoinen ja hän on kuvannut kirjassa elämäänsä hyvin aidosti sellaisena kuin se on. Minulla kirja antoi tonneittain intoa joogata sekä motivaatiota oppia olemaan paremmin läsnä tässä hetkessä, nauttimaan siitä mitä on nyt. Innostavien tekstien lisäksi kirjassa on myös runsaasti joogaohjeita, reseptejä, lempeitä oivalluksia sekä tietysti todella kauniit kuvat. Tämä kirja on ainakin itselleni muodostunut jo lyhyessä ajassa sellaiseksi, jonka sivujen pariin palaan aina, kun kaipaan jooga- tai liikuntainspiraatiota ylipäänsä tai kun elämä tuntuu olevan jotenkin epätasapainossa ja mieli on levoton. 

Rachel Brathen käsittelee läsnäoloa, hyvinvointia, liikuntaa, syömistä ja lempeyttä itseä kohtaan hyvin selkällä ja helppolukuisella tavalla. Kirjassa tiivistyy aika hyvin se, mitä itsekin edellä mainituista asioista ajattelen. Joogin filosofia iskee, suosittelen tätä kirjaa kyllä ihan kympillä, olit sitten kiinnostunut ihan vain saamaan vinkkejä omaan joogailuun tai hyvinvointiin syvemmälläkin tasolla!


Läsnäolon voima - tie henkiseen heräämiseen


Eckhart Tollen bestsellerin parissa olen viettänyt nyt viime päivät. Ennen lukemisen aloittamista tiesin Tollen ajatuksista jonkin verran, sillä olen lukenut Tollen ajatusten innoittamana kirjoitettuja blogitekstejä seuraamistani blogeista. Tiesin siis noin suurinpiirtein mihin olen ryhtymässä, joten osasin aloittaa lukemisen hyvin avoimin mielin.

Vaikka teoksen teemat ja ajatukset menevät aika syvälliselle tasolle, kirja on kirjoitettu helposti lähestyttävään muotoon kysymysten ja vastausten avulla. Sanomaa on siis helppo ymmärtää, mutta voisin kuvitella, ettei monen ole helppoa olla Tollen kanssa kaikesta samaa mieltä. Itse olen yrittänyt lukea kirjaa takertumatta liikaa Tollen käyttämään käsitteistöön tai yksittäisiin ajatuksiin. Lukemiseni taustalla on myös halu ymmärtää Tollen sanomaa, ei niinkään lukea teosta kriittisellä otteella.

Läsnäolon voima käsittelee valaistumista ja todellisen minuuden löytämistä, mielen hylkäämistä ja tietoisuuden syvemmälle tasolla pääsemistä. Olen lukiessani pitänyt paljon taukoja, koska vaikka teoksen voisi lukea yhdeltä istumalta, uskon sen antavan paljon enemmän, kun teemoja pysähtyy pohtimaan välillä.


Sekä Yoga girl, että Läsnäolon voima tarjoavat keinoja hyvinvoinnin ja onnellisuuden saavuttamiseen olemalla läsnä tässä hetkessä. Hektisessä nykymaailmassa tässä hetkessä oleminen ja sisäisen rauhan löytäminen on ehkä se tärkein asia. Menneisyyttä murehtimalla ja jatkuvasti tulevaa tähyilemällä ei voi saavuttaa onnea, vaan onni täytyy löytää siitä mitä tässä hetkessä on. Ja tässä hetkessä on kaikki, mitä voimme tarvita. Tässä hetkessä, kaikki on hyvin.