Joku voisi ajatella, että sehän on just ihanaa, ettei tarvitse käydä luennoilla, vaan saa vain opiskella omaan tahtiin kirjoja. Nojoo, on se ihan mukavaa. Yleensä. Tai sanotaanko vaikka niin, että se on mukavaa ainakin silloin kun sitä ei tarvitse tehdä montaa kuukautta putkeen.
Itsenäisessä opiskelussa on minun kohdallani montakin ongelmaa. Ensimmäinen on se, että minulle on valtavan vaikeaa aloittaa. Kun kirjapino tönöttää vasemmalla puolellani ja minun pitäisi valita, mistä kauheudesta urakkani aloitan, ja oikealla puolellani taas houkuttelee Happy Valley netflixissä, niin ei ole vaikeaa arvata kumpaan suuntaan kallistun. Joten joo, aloittaminen on aivan valtavan vaikeaa, ja sitä ongelmaa luennoilla taas ei ole. Sen kun menet luentosaliin ja pidät korvat höröllä. Simple as that.
Toiseksi ovat aikataulut. Olen kerrassaan surkea ensinnäkin luomaan aikatauluja ja toisekseen pitäytymään niissä. Yleensä kaikki jää kuitenkin tekemättä ja sitten viimeisinä iltoina ennen deadlineja revin hiuksia päästä ja tuskailen, että olisipa pitänyt olla fiksumpi ja aloittaa hommat ajoissa! Jep, niinpä olisi, tälläkin kertaa, nimimerkillä huomenna tentti ja edelleen 700 sivua lukematta, hups...
Sitten on tietysti sosiaalinen elämä. On niin paljon helpompaa ehtiä nähdä säännöllisesti kavereita, kun käy luennoilla. Vaikka "vapaa-aikaa" näyttäisi olevan enemmän niinä aikoina, kun minulla ei ole muuta koulua kuin kirjoja tentittävänäni, on kuitenkin otettava huomioon se tosiasia, että lukemiseen (etenkin tieteellisen tekstin lukemiseen englannin kielellä!) kuluu valtavasti aikaa (jos sen siis joskus saa aloitettua oikeasti ajoissa, ja tekee asiat niin kuin ne pitäisi tehdä, eikä paniikkiselausta vikana iltana). Lisäksi kausina, jolloin minulla ei ole luentoja tunnen jatkuvaa syyllisyyttä siitä, että pitäisi lukea enemmän eikä vain vetkuilla sohvalla tai notkua lempparikahvilassa juomassa lattea ja selailemassa pinterestiä. Koko ajan pieni ääni nakuttaa päässäni, että en tee tarpeeksi. Mutta toisaalta, sekin on vain elämää ja minäkin olen vain ihminen, ja kivat jutut nyt vaan on kivempia kuin kurjat velvollisuudet.
Joten jep, näillä perusteilla voisin sanoa, että kannattaa nauttia luentojen täyteisestä elämästä! Vankalla kokemuksella voin kertoa, että luennoilla istuessa oppii niin paljon helpommin ja vaivattomammin, kuin suunnittelemalla itse lukuaikataulunsa ja yrittäessään takoa tietoa kalloon. Toisinaan se on jees, mutta tässäkin asiassa luentojen ja kirjojen tasapaino olisi kaikista paras vaihtoehto, ainakin minulle.
Mukavia luento/oppitunti hetkiä siis kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti