torstai 22. maaliskuuta 2018

YHTEISHAKU 2018: MILLAISTA SOSIAALITIETEIDEN OPISKELEMINEN ITÄ-SUOMEN YLIOPISTOSSA ON?

Kevään 2018 yhteishaussa kipuileville olisi tarjolla jälleen vähän helpotusta! Joku aika sitten kerroin siitä, mitä ne sosiaalitieteet sitten oikeastaan tarkoittaa ja millaisia teemoja sosiaalipsykologian, sosiologian tai sosiaalipedagogikaan parissa opiskellaan. Itselleni asia ei nimittäin hakuvaiheessa ollut lähellekään selvää kauraa ja yrityksistäni huolimatta selkeää tietoa siitä, mistä kyseisellä alalla oikeastaan on kyse, oli vaikeaa saada nyhdettyä mistään. Kyseinen teksti löytyy tämän linkin takaa.

Paitsi oppiaineen sisällölliset teemat, myös kyseisen alan opiskeleminen sinänsä mietityttivät itseäni hakiessani opiskelemaan. Millaista yliopistossa opiskelu on? Millaista juuri sosiaalitieteiden opiskelu on? Vievätkö opinnot nyt kaiken mahdollisen aikani, vai onko opiskelu rentoa? Pääsenkö istumaan luennoille, vai onko tulevaisuus lähinnä itseopiskelua? Mites tentit, esseet ja muut opintosuoritukset? Minäpä kerron!



1. Luentoja vai itsenäistä opiskelua


Tosiasiahan on se, että yliopistossa opiskelu voi olla hyvinkin erilaista riippuen alasta. Esimerkiksi sovellettua fysiikkaa opiskeleva poikaystäväni on lähestulkoon naimisissa opintojensa kanssa: luentoja, harjoituksia, labroja ynnä muuta läsnäoloa vaativaa opiskelua on varsin runsaasti, minkä lisäksi pitäisi vielä jaksaa paiskia töitä kotitehtävien kanssa.

Ladys and gentlemen, voin iloksenne kertoa, että sosiaalitieteiden opiskelu on suhteessa juuri kuvailemaani todella paljon rennompaa! Kaksi ensimmäistä vuotta voi tuntua siltä, että luentoja on suhteellisen paljon, mutta näin neljännen vuoden opiskelijana voin käsi sydämellä sanoa että niistä luennoista kannattaa ottaa kyllä kaikki ilo irti! Kolmannesta vuodesta eteenpäin itsenäisen opiskelun määrä kasvaa huomattavasti ja esimerkiksi nyt neljännen vuoden keväällä minulla on vain satunnaisia läsnäoloa vaativia seminaaripäiviä, keskimäärin ehkä noin yhtenä päivänä kahdessa viikossa.
Vaikka pidänkin luennoista niiden sosiaalisen luonteen vuoksi, itsenäisen opiskelun plussia on ehdottomasti se, että töiden tekeminen opintojen ohessa on varsin helppoa järjestää. Kokemuksen syvällä rintaäänellä sanoisin kuitenkin, ettei opiskeluajasta kannata tehdä liian raskasta haalimalla opintojen oheen valtavasti töitä varsinkin, kun työ voi viedä jopa liiaksi huomiota kiinnostavasta ja innostavasta yliopistoelämästä. Mutta mikäli töitä haluaa tehdä, sosiaalitieteitä opiskelevan on varsin helppoa työskennellä opiskelujen sivussa ja tienata vähän ekstraa.




2. Tentit ja muut opintosuoritukset

Ekojen vuosien jälkeen opiskelu on siis varsin itsenäistä ja suurin osa maisterivaiheen kursseista onkin suoritettavissa joko sähköisinä kirjatentteinä tai esseinä. Itselleni kirjatentit ovat aina olleet suhteellisen näppärä tapa suorittaa kursseja, koska kirjojen lukeminen ei tuota vaikeutta ja olen siinä suhteellisen nopea ja tehokas. Lukemisesta tykkäävälle opintoja on myös helppo suorittaa varsin nopealla tahdilla, koska sähköisten tenttien suorituspäivät saa varata itse haluamalleen päivälle.

Tentit eivät ole kuitenkaan ainoa kurssien suoritusmuoto. Sosiaalitieteitä opiskeleva pääsee myös kirjoittamaan opiskelujensa aikana lukuisia esseitä, luento- ja oppimispäiväkirjoja sekä tekemään melko paljon ryhmätöitä. Erilaiset suoritusmuodot ovat tosi jees, koska silloin opiskelu ei käy liian tylsäksi ja yksitoikkoiseksi.



3. Kurssivalinnat oman pääaineen sisällä

Siinä missä monella alalla valinnanvapaus kurssien suhteen voi olla melko pieni ja kaikki suorittavat samat kurssit samassa järjestyksessä, sosiaalitieteet poikkeaa tästä jonkin verran. Tietyt peruskurssit on kaikkien suoritettava, mutta heti ensimmäisestä vuodesta lähtien on kuitenkin mahdollista tehdä tiettyjä valintoja kurssien välillä sen mukaan, mitä haluaa opiskella ja mihin teemoihin keskittyä. Tämä valinnanvapaus kasvaa opintojen myötä ja esimerkiksi nyt maisterivaiheessa saan melko vapaasti valita mitä kursseja haluan opiskella. Tämä on oikeasti tosi jees, koska voin surutta jättää itseäni kiinnostamattomat kurssit niistä enemmän pitäville ja valita niitä aihepiirejä opiskeltaviksi, mitkä ihan oikeasti innostaa.


4. Sivuaineet

Sosiaalitieteet on myös siitä mukava ala, että vaikka se ei tuo mukanaan mitään tarkkaa ammattinimikettä, se mahdollistaa todella laajasti erilaisten sivuaineiden opiskelun, ja niiden kautta erikoistumisen. Sivuainevaihtoehdot ovat periaatteessa aika rajattomat, olen esimerkiksi itse opiskellut psykologian pitkänä sivuaineen (eli sekä perus- että aineopinnot) ja aion lisäksi suorittaa pedagogiset aineenopettajan opinnot ja kirjallisuus sivuaineena kiinnostaa myös kovasti. Monet opiskelevat sivuaineinaan myös esim. kasvatustieteitä, kauppatiedettä, sosiaalityötä, ravitsemustiedettä... Omat opintonsa saa siis räätälöidä aika kivasti omia kiinnostuksen kohteita vastaavaksi. :)



5. Harjoittelu, vaihto-opiskelu, tuutorointi, ainejärjestötoiminta...

Sosiaalitieteisiin kuuluu yksi harjoittelu, jonka voi suorittaa periaatteessa missä tahansa vaiheessa opintoja. Paikat, joissa harjoittelun voi suorittaa, ovat varsin moninaiset, ja olen vasta itsekin pääsemässä jyvällä niiden monipuolisuudesta. Omana tavoitteenani on suorittaa harjoittelu viidentenä vuonna, paikasta ei ole vielä tietoa.

Vaihto-opiskelu on varsin suositeltavaa sosiaalitieteiden piirissä, ja hyvin monet tähän tilaisuuteen tarttuvatkin. Hakukohteita on paljon ympäri maailmaa, joten jokaiselle löytyy varmasti mieleinen kohde. Itseäni yliopisto-opiskelussa houkutti erityisesti loistavat vaihtomahdollisuudet, ja tässä sitä nyt ollaan: odotan parhaillani tietoa siitä, onko vaihtohakemukseni hyväksytty.

Opiskelun ohella on mahdollista toimia esimerkiksi tuutorina tai vaikkapa ainejärjestön hallituksessa. Itä-Suomen yliopistossa sosiaalitieteiden ja sosiaalityön ainejärjestö Socius on todella aktiivinen ja erilaiseen ainejärjestötoimintaan kannustetaan kyllä varsin paljon. Ainejärjestössä toimimisesta voi myös olla meidän alalla runsaasti apua myöhemmässä työllistymisessä.

Kaiken kaikkiaan sanoisin, että sosiaalitieteiden opiskelu on monipuolista, omatoimista, hauskaa ja mielenkiintoista. Omiin opintoihin saa vaikuttaa paljon, eikä opiskelu mielestäni ole liian rankkaa tai aikaavievää, vaikka tietenkin siihen pitää paneutua ja nähdä vaivaa, kuten millä tahansa alalla. Yliopistossa opiskelu on hyvin erilaista verrattuna vaikkapa lukio-opiskeluun, mutta oikein antoisaa yhtäkaikki!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti