Bullet Journal

Olen aina ollut ihan mahdoton vihko, kalenteri ja muistikirjafriikki. Minusta on aivan ihanaa hypistellä kaupoissa kauniita muistikirjoja (ja parhaimmassa tapauksessa viedä kauneimmat kotiinkin asti) ja miettiä mitä kaikkea minä itse kirjojen sivuille taiteilisin. Sanottakoon, että omistan ihan kiitettävän määrän kauniita paperiläpysköitä, niin kovilla kuin pehmeillä kansilla, viivoilla kuin ilman viivojakin, ja olenpa pari kirjaa väsännyt ihan itse alusta loppuun saakka.

Vaikka vihkoja on kertynyt, niistä suurin osa on myös täyttynyt kovaa vauhtia, joten nyt käteni syyhyävät jälleen päästä hankkimaan uusi kirjanen, minulla kun on sillekin jo aivan oma tehtävänsä: haluan aivan ehdottomasti aloittaa rustaamaan omaa ns. "bullet journalia".

Pari päivää sitten selaillessani pinterestiä eksyin tutkimaan bullet journal tauluja. Ja voi luoja millainen inspiraation aalto ylitseni pärskähtikään! Bullet journal (eikö sille voisi olla jokin järkevä suomenkielinen nimi?! :D Jos joku tietää, niin saapi kertoa!) yhdistää käytännössä katsoen kalenterin, päiväkirjan ja luonnoskirjan. Sen sivuille saa luonnostella ja piirrellä, väsätä erilaisia to do -listoja, kirjata ylös tärkeät menot ja tapaamiset, ehkä vähän päiväkirjaa ja sääpäiväkirjaa ja oikeastaan ihan mitä vain mieleen juolahtaa. Ja lopputuloksesta tulee toivonmukaan ihanan sekalainen, värikäs ja kaunis, ja sitä on ihanaa selata myöhemmin.

KUVA: PINTEREST

Olisihan moinen toki kaiken ihanuutensa keskellä myös melko käytännöllinen: kaikki tieto ja inspiraatio kulkisi samojen kansien välissä ilman, että tarvitsisi kuljetella mukana miljoonaa eri vihkosta ja kansiota, joilla jokaisella oma tehtävänsä (ei sillä, että minua harmittaisi omistaa monta kaunista vihkoa eri asioitten listauksille hehe). En oikeastaan keksi mitään syytä miksi EN aloittaisi bullet journalia, se tuntuu niin täydelliseltä luovuuden ja muistikirja/kalenterirakkauden purkamiskohteelta.

Kädet syyhyää jo luomaan omaa kirjasta mutta ensin pitäisi vain jossain välissä ehtiä vihkokaupoille! Mutta jos hyvin käy, jo huomenna minulla on oma projekti käynissä. Lupaan esitellä oman kirjani sisältöä sitten, kun jotain esittelemisen arvoista olen ehtinyt sinne luomaan.

Joko SINULLA on oma bullet journal? :)

Ja niin saapui syyskuun ensimmäinen...

...ja kuinka hurmaava syyskuun ensimmäinen se onkaan ollut! Syyssäätkin ovat olleet kohdillaan: aamupäivällä, kun surruuttelin pyörällä keskustan Coffee Houseen lukemaan tenttikirjaa, taivas oli harmaa ja alkoi sadella vettä, mikä oli omiaan nostattamaan idyllisyyden tuntua. Istua nyt kahvikupposen äärellä kahvilassa lukemassa kirjaa sateen läiskähdellessä kävelykatua vasten. Kun sitten sain tarpeekseni lukemisesta ja pyöräilin ystävääni tapaamaan, aurinko alkoi pikkuhiljaa pilkahdella yhä enemmän ja enemmän ja nyt sää on kaunis, kirkas ja lämminkin vielä! Voi onnea, etten sanoisi!

Ystäväni luona oli myös onnea: maukasta kaneli-inkivääriteetä, kynsien lakkaamista pastellisateenkaariväreillä, kuulumisten vaihtoa, vaatteitten sovittelua ja yhdessä piirtämistä. Niin, yhdessä on yllättävän mukavaa piirtää! Siinä me istuimmekin värikyninemme ja mietimme kuinka kivaa olisi pistää pystyyn taiteilu"kerho" paremman sanan puutteessa. Kuinka mukavaa olisi koota piirtämisestä innostuneet ihmiset yhteen luonnostelemaan, värittämään ja intoilemaan valmistuvista taideteoksista. Tämä idea täytyisi ehdottomasti viedä ajatuksen tasolta toiminnaksi!

Päivä on ollut täynnä intoa ja ideoita, mikä näkyy tässäkin kirjoituksessa huutomerkkien hövelinä käyttönä. Tänään minulla olisi ollut lukuisia asioita, joita olisin voinut innolla valokuvata, mutta pahus kun kamera ei tällä kertaa sattunut mukaan. Toisaalta se on hyväkin, sillä on tärkeää muistaa elää ja katsella elämää ympärillä ilman välissä äköttävää linssiä.

Mutta nyt ihmiset, nyt haluan tortilloja! Aktiivisuus ja paikasta toiseen hyppääminen aiheuttavat nälkää, joka tällä erää tuntuu taittuvan pelkästään tortilloilla. Illalla vielä ystäviä, uuden lukuvuoden alun ihmettelyä porukalla, ehkä lasi viiniä, tai ehkä ei. Ehkä myös raapustan pari runoa ja piirrän vielä vähän lisää, nyt kun pääsin jälleen värikynien makuun. Ei minulla näköjään tällä kertaa ollut elämää suurempaa sanottavaa, eikä edes kuvia jaettavana. Mutta ei se haittaa, sillä kaikki on mallillaan juuri nyt.