torstai 22. helmikuuta 2018

YHTEISHAKU 2018: HAKISITKO OPISKELEMAAN SOSIAALITIETEITÄ ITÄ-SUOMEN YLIOPISTOON?



Kevään 2018 yhteishaku lähestyy kovaa vauhtia! Itse olen onnekkaasti joutunut hakemaan kyseisessä haussa vain kerran, sillä pääsin ensimmäisellä yrittämällä opiskelemaan sosiaalitieteitä Itä-Suomen yliopistoon. Tässä vaiheessa lienee kuitenkin tarpeellista huomauttaa, ettei ala ollut ollenkaan se, mitä alun perin olisin halunnut opiskella, mutta siitä on tullut vahvasti osa omaa ammatillista identiteettiäni ja olen oikein tyytyväinen siihen, miten asiat lopulta menivät.

Silloin kun itse hain sosiaalitieteisiin, en tiennyt yhtään mistä koko alassa on kyse. Olin käynyt tutustumassa Itä-Suomen yliopistoon mutta edes alan esittelyn jälkeen en vieläkään tiennyt mitä kummaa minusta sitten tulisi, jos opiskelisin sosiaalitieteitä. Hainkin sitten loppupeleissä sosiaalitieteisiin vain siksi, että tiesin voivani opiskella sosiaalipsykologiaa ja psykologiaa, mikäli pääsisin sisään. Siitä, mitä sosiaalipsykologia sitten loppupeleissä olisi ja mitä sosiaalipsykologit työelämässä tekevät, ei minulla kuitenkaan ollut tietoa.

Niille, joita sosiaalitieteet kiinnostavat, olisi seuraavaksi luvassa pieni tietopläjäys alasta ja opinnoista! Olen kirjoittanut paljon siitä, miten opinnot ja työ yhdistyvät arjessani mutta melko vähän tai en ollenkaan opintojeni todellisesta sisällöstä. Hyppää siis neljännen vuoden sosiaalipsykologian opiskelijan matkaan ja lue eteenpäin. 

Sosiaalitieteet kuuluvat yhteiskuntatieteisiin ja valmistuessaan sosiaalitieteilijöistä tuleekin yhteiskuntatieteiden maistereita. Sosiaalitieteet eivät liity sosiaalityöhön oikeastaan mitenkään, paitsi että sosiaalitieteillä ja sosiaalityöllä on Itä-Suomen yliopistossa yhteinen ainejärjestö (erittäin hyvä sellainen btw). Yhteiskuntatieteiden opiskeleminen on myös TÄYSIN erilaista kuin yhteiskuntaoppi vaikkapa lukiossa tai yläasteella. Minä en koskaan pitänyt yhteiskuntaopista, mutta kas kummaa yhteiskuntatieteiden opiskelusta olen nauttinut kovasti. 


Hakuvaiheessa haetaan sosiaalitieteisiin ja kaksi ensimmäistä vuotta opiskellaan sosiologiaa, sosiaalipsykologiaa ja sosiaalipedagogiikkaa, joista sitten toisen vuoden lopulla valitaan yksi pääaineeksi. Kaikki kolme tarkastelevat melko samankaltaisia ilmiöitä hieman erilaisesta näkövinkkelistä käsin.

Valitsin tosiaan itse sosiaalipsykologian pääaineekseni ja olen ollut valintaan erittäin tyytyväinen. Sosiaalipsykologiassa keskitytään tarkastelemaan esimerkiksi ryhmäilmiöitä, ryhmien vuorovaikutusta, identiteettejä ja minuutta sekä työelämään ja organisaatioihin liittyviä ilmiöitä. Teemoina opinnoissa pyörivät myös esimerkiksi monikulttuurisuus, sukupuoli ja kehollisuus, johtaminen, mielenterveys, tunteet ja erilaiset yhteiskunnalliset ongelmat ja haasteet. Kaiken kaikkiaan opiskeltavat aiheet ovat tosi monipuolista settiä! Itse voi myös vaikuttaa hyvin paljon siihen, millaisiin teemoihin haluaa opinnoissaan erityisesti keskittyä. Monet tutuistani ovat esimerkiksi painottuneet selvästi työelämä- ja organisaatiopintoihin, kun taas itseäni innostavat enemmän sukupuoleen, kehollisuuteen ja identiteettiin liittyvät kysymykset.
 
Sosiologia ja sosiaalipedagogiikka eroavat hieman sosiaalipsykologiasta painotuksiltaan. Sosiaalipedagogiikka sisältää kysymyksenasetteluja esimerkiksi osallistumisesta ja osallistamisesta, sekä siitä, miten yksilöiden toimijuutta yhteiskunnassa voidaan tukea. Sosiologiassa kiinnostuksen pääpaino puolestaan on laajemmissa yhteiskunnallisissa rakenteissa, kuten epätasa-arvoa tai hyvinvointia luovissa tai hajottavissa rakenteissa. Myös valta ja vallankäyttö ovat selkeästi esillä monissa sosiologisissa kysymyksenasetteluissa. Koska en ole sosiaalipedagogiikkaa ja sosiologiaa opiskellut peruskursseja enempää, en toki ole ammattilainen kertomaan ja kuvaamaan niiden monipuolisuutta. Itse taistelin pitkään sen valinnan kanssa otanko pääaineekseni sosiaalipsykologian vai sosiologian, koska molemmat vaikuttivat niin pirun mielenkiintoisilta. Tälläkin hetkellä minussa itää vahvana ajatus, että aion vielä opintojeni aikana suorittaa lisää kursseja sosiologiastakin. Se on sosiaalitieteissä hienoa: valitsitpa minkä tahansa kolmesta vaihtoehdosta pääaineeksesi, voit aina opiskella jäljelle jääviä kahta sivuaineinasi. Muutoinkin sivuainemahdollisuudet sosiaalitieteissä ovat mielettömän hyvät ja olen itse esimerkiksi suorittanut psykologian perus- ja aineopinnot sivuaineenani.

Tässä vaiheessa mietit, että hmm kuulostaa kyllä kiinnostavalta, mutta mikä minusta sitten tulee valmistumisen jälkeen? No, kuten meille kaikki professorit ovat kertoneet: sinusta voi tulla mitä vain. Ei kovin tyydyttävä vastaus vai mitä? Sitähän minäkin.

 

Kovin tarkkaan en osaa sanoa, millaisiin tehtäviin sosiaalipedagogiikasta tai sosiologiasta valmistutaan. Molempia on paljon yhteiskunnan kaikilla sektoreilla niin järjestöissä, kunnissa ja valtiontöissä kuin yrityksissäkin. Tämä sama pätee toki myös sosiaalipsykologiaan. Sosiologiasta monet päätyvät työskentelemään esimerkiksi toimittajiksi erilaisiin medioihin. Myös asiantuntijatehtävät, konsultin työt, opettajan työ ja tutkijan pesti ovat mahdollisia. Sosiaalipsykologiasta voi työllistyä esimerkiksi niin HR-tehtäviin, opettajiksi, asiantuntijoiksi, järjestöaktiiviksi monenlaisiin järjestöihin, projektityöntekijäksi, kriisityön pariin, kouluttajaksi, koulukuraattoriksi kuin moneksi muuksikin. Mahdollisuudet ovat melko laajat ja on hyvä muistaa, että olipa pääaine jälleen mikä hyvänsä, se ei suoraan sulje mitään työllistymisvaihtoehdoista pois. Lisää vaihtoehtoja siitä, mihin sosiaalitieteistä voi työllistyä, voi katsoa täältä: https://toissa.fi/

Heräsikö aiheesta kysymyksiä? :) Heitä ihmeessä kommentilla, vastailen parhaani mukaan. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti